Astumme sisaan vanhaan lukioon, kun ulkona auringonsateet kuumentavat jokaisen solun. Kaytaville on helppo kuvitella poikia juoksemaan kirjat kainalossaan matkalla tunnille ja tyttoja vaihtamaan salaisuuksia, nyt jo nuhruisiin nurkkiin. Pian aanet ja kuvat mielessa kuitenkin vaihtuvat huudoiksi, itkuksi ja armonaneluiksi kun ensimmaisen sellin ovi aukeaa edessa. Sitten saapuu hiljaisuus, jonka tuntee jokaisella askeleella. Tuol Slengin seinien sisalla ei vuosina 1976 - 1979 kuulunut naurua tai lasten leikkien aania, vain absoluuttinen, kuolemaa odottava hiljaisuus, jonka rikkoi ajoittain vain kidutettujen naisten, lasten ja miesten, huudot. Jokaisesta aanesta rangaistiin. Kuinka hiljaisesti ihminen voi havita tasta maailmasta pelatessaan henkensa, ja perheensa hengen, puolesta? Vaikuttavin hiljaisuus ymparillamme syntyy kun museota kiertavat nykyaikalaiset saapuvat entisiin luokka
... read more