Matkailumuodon puolesta oli kuin Virossa: rollikka, lautta, hidas juna. Maisemat olivat kylla sitten ihan muuta! Herasin jo viiden jalkeen, ennen kannykan soittoa. Aikaa oli aamulla yllin kyllin. Pakkasin loput kamat ja suunnistin bussipysakille. Talla kertaa paasinkin rollikan kyydissa, ja maanantaiaamun liikenteessa rollikoita naytti olevan enemmankin. Viikonloppuna niita ei ollut nakynyt lainkaan. Olin asemalla klo 7.10. Asemalta oli ilmainen bussikuljetus laivaterminaaliin. Suuntasin Check-inin jonoon. Rinkka piti jattaa sinne, mika olikin katevaa: se kulki matkatavaroissa ensin laiva- ja sitten junamatkan. Laivaan mahtui 1600 matkustajaa. Laiva lahti klo 8.25. Istumapaikaltani naki hyvin eteenpain. Kavin valilla ottamassa kuvia laivakannella ja syomassa englantilaisen aamiaisen. Merenkaynti ei ollut kovaa, ja oli miellyttavaa matkustaa. Olo oli kuin Tallinnan laivassa. Varsina... read more

Aamulla jututin hostellissa kaljupaista kaveria. Han oli 49-vuotias John San Fransiscosta, mutta vaikutti nuoremmalta. Han haki toita Uudesta Seelannista, koska koki etta USA oli muuttumassa ihmisoikeuksien puolesta natsi-Saksan kaltaiseksi. Han oli matkustanut ensin Sydneyhin Mardi Grasiin ja oli kierrellyt sitten autolla Uudessa Seelannissa. Matkustin bussilla Tauposta Wellingtoniin klo 10 - 16. Alkumatkasta bussi pysahtyi, jotta saatoimme kuvata kahta hienoa vuorta. Puolimatkan jalkeen siirryin eteen istumaan. Vieruskaverina oli kaljupainen kaveri. Han oli 49-vuotias Joachim Saksasta, mutta vaikutti nuoremmalta. Han oli pyoraillyt ympari Uutta Seelantia. Han oli kitaranopettaja ja vietti sapattivuotta. Kotiin olivat jaaneet avovaimo ja avovaimon kaksoistyttaret. Wellingtonissa ostiin busseihin paivalipun 5 dollarilla ja menin bussilla hostelliin. Jostain syysta bussireittien pa... read more

Vatsa oli rauhoittunut ja soin taas aamupalan. Koska aamulla oli viilea, en kiirehtinyt suihkuun menemista. Suihkuunhan pitaa kulkea ulkokautta. Onneksi paivalla lampeni ja aurinko paistoi. Lahdin kaymaan laivalla Devonportin niemella. Poikkesin paikallisessa kirjastossa. Kavin syomassa voileivan. Kun tarjoilija puhui joillekin asiakkaille espanjaa, kysyin miten han osaa sita ja han kertoi olevansa Argentiinasta. Kavin illalla kylassa Lauralle. Vein punaviinia. Han oli laittanut uusseelantilaista ruokaa: lammasmakkaraa ja kumaraa. Tapasin myos hanen vuokranantajansa ja kaksi muuta alivuokralaista: ranskalaisen ja saksalaisen tyton. ... read more

Lento saapui hieman etuajassa. Menin varmuuden vuoksi nayttamaan kenkiani tullissa. Ihan hyva juttu: puhdistivat niiden pohjat. Uusi Seelantihan haluaa valttaa muualla olevat vaivat. Lentoasemalta loytyi nettipiste. Ensimmainen bussi lahti vasta klo 6, konehan saapui jo klo 4. Hostelli loytyi helposti. Jatin kamat sinne ja lahdin kavelylle. Poikkesin nettilassa. Kun lahdin sielta, huomasin etta vesipullo oli kaatunut ja kastellut reppua. Onneksi mitaan arvokasta ei kastunut. Nostin pullon pystyyn ja join siita. Hain Sky Towerista paksun nivaskan ilmaisia esitteita. Kotimatkalla huomasin harmikseni, etta ripuli iski. Se saattoi johtua likaantuneesta vesipullon korkista, lentoaseman makkarista tai mista lie. Kavin ostamassa lahimarketista ruokaa hostellin jaakaappiin ja otin paivaunet klo 12 - 17. Tapasin Lauran klo 19. Hanhan on taalla toissa nyt muutaman kuukauden. Kun vatsa tuntui... read more

Sain nukuttua hyvin: klo 23 - 9.30. Aamupaiva meni pakatessa. Kavin katsomassa leffan 10000AC espanjaksi dubattuna. Ei haitannut yhtaan: kun se sijoittui kuvitteelliseen muinaisuuteen, oli uskottavuuden kannalta ihan sama mita kielta puhuttiin ja sain aika hyvin selvaakin puheesta. Vedin viela puolen kilon pihvin. Siina oli vahan liikaa. Kimppataksi noutaa minut klo 17.45 ja lennon pitaisi lahtea klo 23.... read more