Uusi muovirahan merimaa

---

Lento saapui hieman etuajassa. Menin varmuuden vuoksi nayttamaan kenkiani tullissa. Ihan hyva juttu: puhdistivat niiden pohjat. Uusi Seelantihan haluaa valttaa muualla olevat vaivat. Lentoasemalta loytyi nettipiste. Ensimmainen bussi lahti vasta klo 6, konehan saapui jo klo 4. Hostelli loytyi helposti. Jatin kamat sinne ja lahdin kavelylle.

Poikkesin nettilassa. Kun lahdin sielta, huomasin etta vesipullo oli kaatunut ja kastellut reppua. Onneksi mitaan arvokasta ei kastunut. Nostin pullon pystyyn ja join siita. Hain Sky Towerista paksun nivaskan ilmaisia esitteita. Kotimatkalla huomasin harmikseni, etta ripuli iski. Se saattoi johtua likaantuneesta vesipullon korkista, lentoaseman makkarista tai mista lie. Kavin ostamassa lahimarketista ruokaa hostellin jaakaappiin ja otin paivaunet klo 12 - 17.

Tapasin Lauran klo 19. Hanhan on taalla toissa nyt muutaman kuukauden. Kun vatsa tuntui rauhoittuneen, uskaltauduin sushi-ravintolaan. Kavelimme viela yhdessa Lauran pysakille, josta kavelin hostellille. Kun sushi-annos tuntui pienelta, otin viela lahikahvilassa paahtoleivan. Illalla ripuli iski jalleen. Hullua etta olen selvinnyt pahemmitta vatsavaivoitta Etela-Amerikassa ja vaiva iski nyt taalla kehittyneessa maassa.

Niin, luottokortit kayvat taalla ihan eri lailla kuin Chilessa. Kun setelitkin ovat muovia, tuo otsikko on oikein paikallaan!

---