Viimeiseksi yoksi olin varannut ja maksanut hotellin Osakan lentokentan lahelta, jotta siirtyminen lentokentalle kavisi sitten helposti. No siirtyminen hotelliin oli oma lukunsa. Tahan hotelliin ei ollut annettu sahkopostiosoitetta, vain puhelinnumero. Ohjeissa luki etta vieras tullaan hakemaan asemalta, mutta asemaa ei ollut kerrottu. Kun soitin sinne edellispaivana, siella puhuttiin englantia, mutta minulla ei ollut kynaa mukana. Aamulla kun menin soittamaan sinne, ylitin kapean kadun kun autot olivat menneet ja olin jaada pyorailijan alle. No sitten hotellista vastattiin etta englantia ei osata. Pyysin hostellin pitajaa soittamaan sinne. Selvisi milta asemalta minut haettaisiin (Rinku town) ja etta tanaan ei paikalla olisi englantia osaavaa henkiloa. Lipun osto Kiotossa kavi helposti (1770 jenia). Minun piti vaihtaa Osakassa junaa. Jalkimmaisessa junassa vastapainen kaveri alkoi... read more

Tanaan oli sitten vuorossa pyoraily Katsuran keisarilliseen huvilaan, jonne oli aikavaraus klo 13.30. Japanihan ei noudata kesaaikaa. Keskipaiva on itse asiassa jo klo 11.55, eli aurinko nousee viiden jalkeen ja laskee ennen klo 19. Ajattelin hyodyntaa valoisan ajan ja laitoin kellon soimaan 6.30. Herasin jo klo 3.30 enka saanut enaa unta sen jalkeen. Nousin kuudelta. Lahileipomon kahvipuoli aukenikin vasta klo 9.30. Ostin kaupasta vahan syotavaa ja soin ne kadulla, kun en viitsinyt murustaa huoneessani eika hostellissa ole mitaan yleista tilaa. Olin saanut sahkopostia Uruguaysta pitkasta aikaa. Vuokrasin taas pyoran, poikkesin kahvilla ja poljin kasityotavarataloon (Kyoto Handicraft Center). Ostin t-paidan ja tuliaisia. Maksoin taas 50 euron setelilla ja sain vaihtorahat jeneina. Pyorailin taas keisarillisen palatsin puistoon ottamaan hetken aurinkoa paidatta. Nyt pyorailin puisto... read more

Jatin hyvastit Tokiolle, siirryin nopeasti Kiotoon ja ehdin kiertaa sitakin kaupunkia viela aika lailla. Perthissa ajattelin etta silla pesulla selviaisin loppumatkan 2 viikkoa, mutta Hong Kongissa ja Japanissa paitoja kuluikin enemman kuin Australiassa: hikoilun ja tupakansavun takia (jota taalla tarttui baareissa toisin kuin Australiassa). Pesin sunnuntai-iltana pyykkia ja kaytin kuivuria puoli tuntia. Kun vaatteet eivat olleet kuivia, levitin ne viela huoneeseeni, mutta eivat ne kuivuneet yonkaan aikana ja piti kayttaa kuivuria viela aamulla. Ajoin huippunopealla Shinkansen-junalla Kyotoon. Juna ajoi 500 km:n matkan 2,5 tunnissa. Kyyti oli oikein tasaista ja hyvaa. Ihan eri luokkaa kuin Uudessa Seelannissa. Nagonoon asti juna oli taynna, paaosin liikematkaajia. Vieruskaveri soi aterian jonka oli ostanut asemalta: pahvilaatikkoon aseteltuja annoksia. Ilma oli kesaisen lammin... read more

Aamupalan jalkeen vilkaisin hotellissa sahkopostin. Minua ilahdutti Olgalta tullut pitka viesti hanen kuulumisistaan. Sade oli lakannut, joten tanaan paasi liikkumaan paremmin. Kavelin katsomaan keisarillista puutarhaa. Kirsikka kukki viela ja muutakin oli nahtavilla. Palasin metrolla takaisin, tosin yhden pysakinvalin vain. Otin paivalipun vain toei-linjan metroihin (500 jenia), koska se riitti taman paivan matkustustarpeisiini. Yhden jalkeen tapasin Ryon. Kavimme lounaalla. Han valitsi japanilaistyyppisen paikan. Otin keitettya kalaa. Sain maistaa myos soijasta tehtya ruokaa, jota kuulemma kaikki lansimaalaiset vihaavat. Oli se hieman oudon makuista, mutta ei minusta mitenkaan vastenmielista. Kavimme toisessa paikassa teella. Sitten hanen pitikin rientaa toihin, ja toissa kuulemma kuluukin koko loppu viikonloppu. Ajoin Shinjukun asemalle. Olin aiemmin tutustunut jo aseman itapuo... read more

Taalla sitten puhelin ei toimi, eli naen tekstiviestit seuraavan kerran Vantaalla 26.4. Paikallisesta tekstista en saa mitaan selvaa, tai saatan jotain saadakin, jos alan tavata merkkeja oppikirjan sivun perusteella, ja vaikka saankin sitten selville miten jokin sana lausutaan, en ymmarra mita se tarkoittaa. Eli olen aika lailla kuin alle kouluikainen lapsi taalla. Oli aikainen heratys. Olin ajoissa koneessa. Kone oli puolityhja - eka kertaa matkallani. Tunnin kesti paasta kentalta ja tunnin kesti ensimmainen junamatka. Japanilaiset eivat kylla nayta ollenkaan kiinalaisilta. En osaa selittaa miksi, mutta junassa tuli selvasti sellainen olo etta tallaista vakea ei ole Hong Kongissa. Loysin hotellin heti. Otin parin tunnin torkut, vedin drymax-takin paalle ja kavin kiertelemassa lahettyvilla. Ruokapaikan valitsin sen mukaan, missa kavi luottokortti. Vaikka tarjoilija osasi jonkin v... read more