Neljäs viikko - jäähyväiset Pristanille

---

Maanantaina iltapäivästä vuorossa oli perinteinen bingo, pääsin taas onnettareksi yhden vanhuksen pelissä valitsemalla kupongit. Jouduin pahoittelemaan, sillä tällä kertaa en tuonut onnea. Aina yhtä jännitystä tiivistävä iltapäivä ja vanhuksille tärkeä peli. Maanantaina loppupäivästä tapasin ensimmäistä kertaa Slovenian pään opettajan Irenan.

Tiistaina koiraterapiassa kaksi koiraa kouluttajineen kävi terapoimassa vanhuksia. Kukin kynnelle kykenevä sai taluttaa koiraa avustettuna yhdessä ohjaajan kanssa, oli taas mielenkiintoista nähdä mikä vaikutus eläimillä on. Ne jotka ei normaalisti jaksa pitkälle, kävelivät koiran innoittamana huomattavan pitkiä matkoja. Tärkeänä osana oli myös koiran kosketus. Iltapäivästä kokosimme porukkaa tietovisailemaan.

Keskiviikkona vanhukset tekivät itse hedelmäsekoituksen kuorimalla sekä pilkkomalla erilaisia hedelmiä. Tämä oli todella suosittu virike naisten keskuudessa, ketään ei tarvinnut houkutella mukaan. Värikkään vitamiinipommin päälle laitettiin kermavaahtoa ja lopuksi tottakai herkuttelimme tuotoksella.

Torstaina eli tänään vietimme perinteistä "makeaa päivää", vanhukset saivat jäätelöä ja sama tuttu dj tanssitti porukkaa salin täydeltä. Musiikilla on merkillinen voima, uneliaammallakin jalka lähtee lyömään tahtia ja silmät kirkastuvat. Tämänkertaiset tanssit oli kaikista kerroista vauhdikkaimmat.. :D. Pääsin tanssimaan hyvän viejän voimin. Itse hain tanssiin myös niitä jotka istuivat pyörätuolissa, pyörätuolin kanssa, ketään ei näissä bileissä jätetä ulkopuolelle! Moni on selkeästi harrastanut tanssimista ennenkin, rytmi löytyi verestä. Lopuksi vedimme vielä kolmen ohjaajan voimin Sirtakia, joka meni kuin vanhasta muistista, vaikken sitä koskaan ollutkaan tanssinut. Suosionosoitukset oli huimat! Fiilis samaan aikaan katossa ja samaan aikaan haikeana koko päivän. Mahtava lopetus rupeamalle vaikkei jäähyväiset koskaan helppoja olekaan. Suomalainen juro luonne sai kohdata loppupäivän aikana monet jäähyväiskyyneleet ja onnen toivotukset. Kieltämättä hankala ajatella, että suurinta osaa näistä ihmisistä en enää näe.

Olin niin tyytyväinen että päätin olla vielä tämän viikon. Tässä viikossa parasta oli se että sain kulkea fysioterapeutin matkassa. Sain parasta ohjausta koko aikana, ohjauksen lisäksi tutustuin syvemmin mahtavaan persoonaan. Näemme vielä, siitä olen varma. Minulle sanottiin, että voisin helposti työskennellä tässä paikassa, kaikki on ollut niin luontevaa. Kommunikointini vanhusten kanssa on parantunut huimasti, osaan kommunikoida jonkin verran arjessa sanavaraston kasvettua ja pystyn entistä paremmin päättelemään puhetta. Sain kahtena viimeisenä päivänä palautetta myös vanhuksilta itseltään aplodien saattelemana, olen kohdellut heitä hyvin, työskennellyt heidän kanssaan hyvin. Tämä on ilo kuulla ja paras palaute.

Tiistaina kävin uudistamassa päätäni ystäväni Tanjan kampaamossa. Helin kanssa istuimme terassilla keskiviikkoiltana omaa kielikurssia pitäen: "Ena belo vino, hvala"... "Se enkrat!". Keskiviikkona täytin myös vuosia. Monta kertaa olen ajatellut miten onnekkaasti pääsin kokemaan jotain näin erilaista työkulttuuria, näkemään eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Kaikki päivät eivät olleet aina ruusuisia, mutta jokaisessa päivässä oli aina jotain erilaista. Saimme selvittää paljon asioita itsekseen, mitään ei tuotu eteen tarjottimella. En voi kuin suositella tätä kaikille halukkaille, kielimuuri ei ole todellakaan este, jos löytyy uskallusta matkata vieraampaan. Kuten aina matkatessa, löytää uusia puolia itsessään. Arvostan eri tavalla sitä mitä olen nähnyt Suomessa, mutta näen edelleen myös kritisoitavaa. Siinä missä tässä maassa ei jotkut hoitotoimenpiteet ole niin säntilleen (jos joskus edes sinne päinkään), täällä on yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja päivissä mielekkyyttä ennennäkemättömällä tavalla.

Lähden huomenna aamusta Ljubljanaan, aijon katsella löytyisikö uutta vaatetta lomaa ajatellen. Kevyellä rinkalla on ihan kiva lähteä, mutta ehkä tuo pyykkääminen saa jo riittää. Illalla suuntaan lentokentälle, en suinkaan Suomeen suunnatakseni, vaan ottaakseni vastaan yllätyksellisen yllätysvieraan.. 😊 Lomaviikolla allani on nelipyöräinen, joten saahan nähdä minne tässä vielä päätyy..!

---