Advertisement
Otlisko OknoPerjantaina kävimme tutustumassa kahteen erilaiseen kohteeseen: Dutovljessa mielenterveyskuntoutujien asuntolaan sekä Ajdovscinassa kehitysvammaisten nuorten työpajaan. Käynnit olivat todella hyviä ja toivat silmien eteen sen mitä työ onnistuneena ja sydämellä tehtynä voi olla. Dutovljessa toiminta käsitti kaikkea mitä vaan kuvitella saattaa, heillä oli mm. palkattuna taiteilija ohjaamassa asukkaita maalauksesta savitöihin, teoksia olikin joka puolella esillä. Lisäksi näimme erilaista aktiviteettia puutöihin, käsitöihin, kokkaukseen, laventelin viljelyyn sekä muihin terapiaryhmiin liittyen. Jopa naapurimaissa esiintymässä käyvä asukkaiden oma teatteriryhmä ja tietenkin talossa asteleva iso terapiakoira kuuluivat pakettiin. Vaikka rakennus oli vanha niin se oli maalattu ja koristelu ihmisten taideteoksin. Suurimmalla osalla näistä asukkaista ei ole perhettä, kukaan ei tule vierailemaan, siispä koko talo on yhtä suurta perhettä! Johtajasta kuvastui aivan mahtava asenne ja välittäminen, joka tuli esille mm. erilaisissa mielipiteissä. Hän kertoi, että tässä talossa asukkaita ei seisoteta vaipoissa. Vaikka moni asukas tulee heille vaipoissa, melko pian tästä pyritään eroon. Myöskin hän haluaa viedä asukkaansa ihmisten pariin, niin ettei asukkaita mielen sairauden takia eristetä yhteiskunnasta, hän myös kyseenalaisti normaaliuskäsitettä. Asukkaat olivat silmin nähden iloisia ja ottivat meihin paljon kontaktia. Piti antaa rutkasti positiivista palautetta visiitin päätteeksi, jätti hyvällä tavalla sanattomaksi.
Toisen vierailun loputtua Ajdovscinassa jäin odottelemaan Heliä paikalliseen ravintolaan. Suunnitelmissa oli lähteä vaeltamaan työpäivän jälkeen. Ravintolassa
Alun näkymiäkuulin jo toistamiseen, ettei vaeltaminen olisi illalla mahdollista, sillä rankka vesisade oli tulossa. Alkoikin satamaan niillä näppäimillä, mutta Helin saavuttua päätimme kuitenkin lähteä säätä uhmaten matkaan. Ajateltiin ostaa sadetakit matkan varrelta, mutta se jotenkin jäi... ja lopulta hyvä niin! Sade nimittäin lakkasi polulle suunnistaessa kokonaan, eikä sitä tullut sen jälkeen koko iltana. Yksi asia minkä olen huomannut on nimenomaan se, että säätä täällä ei osaa kukaan ennustaa, parhaiten sen näkee menemällä itse ulos. Vaelluksen lomassa mietittiin myös kulttuurieroja, molemmat olemme saaneet osaksemme ihmetystä sellaisista asioista mikä meidän silmissä saa taas vastapuolen näyttämään turhan herkkänahkaiselta. Uutta kulttuuria monelle on myös se että matkustan yksin, olen kohdannut monta jotka eivät ole matkustaneet edes omassa maassaan pitkälle, eikä kyse ole aina rahasta. Jopa se ettemme juurikaan matkustaneet yhdessä Tarjan kanssa vaan menimme paljolti myös itsekseen oli uskalluksen kannalta monista ihmeellistä.
Takaisin polulle. Lähdimme suunnistamaan kohti Otlisko Oknoa, luonnon muovaamaa ikkunaa keskellä karstikalliota 847 m korkeudessa. Aloituspolun varteen oli noin viidentoista minuutin kävely Ajdovscinan keskeltä, noin tunnin vaelluksen päähän olisi päässyt myös autolla, mutta tottakai menimme metsäpolkua koko matkan. Hiostavaa ja kiemurtavaa nousua, pieniä ja isoja kiviä, hetkittäin vähän parempaa maastoa. Lopulta matka kävi Gora-ylätasangon päälle.
Luonnonikkunasta näin kuvan aikaisemmin käydessäni Vipavan
turisti-infossa, mutta en olisi osannut hahmottaa mitenkään paikan kauneutta, sadunomaisuutta, ennen siellä itse käytyä. Maisemat ylätasangolta olivat aivan mahtavat, etenkin tällä kertaa kelin ollessa selkeä, pystyi näkemään kauas. Ylhäällä tuoksui voimakkaasti vuoristokukat ja pensaat. Oma lukunsa oli myös ikkunan läheisyyteen pääsy! Piti miettiä tarkkaan mistä kohti alkoi laskeutumaan, sillä märkiin lehtiin liukastuessa tie olisi käynyt kierien ikkunasta alas.. :D. Ihailimme maisemia hyvän tovin ennen kuin palasimme polulle ja aloitimme laskeutumisurakan.
Ajdovscinan bussiasemalla olin kymmentä minuuttia ennen viimeisen bussin lähtöä Vipavaan. Reissussa kesti noin neljä tuntia.
Advertisement
Tot: 0.067s; Tpl: 0.012s; cc: 5; qc: 46; dbt: 0.0398s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb