Yogyakartasta matka jatkui bromolle. Bromo, tuo luontoaidin uljas tekele, mahtava tulivuori, indonesian etna. Saapuminen vuoristokylan guest houseen oli jaatava kaikkakin okemus, kun lampomittari naytti vain +5. Plus 40 jalkeen se tuntui pahemmalta kuin seikkailumme siperiassa. Onneksi lontoon jaljilta rinkoista loytyi pipot ja muutenkin jokaikinen vaatekappale oli kiskottava paalle. Aamu kolmen heratyksen jalkeen lahdettiin katsomaan auringonnousua vuorelle, pahaksi onneksi jeeppi hyytyi matkalle ja missattiin itse auringonnousu. Koettiin suhteellisen kuumottava tilanne kun istuttiin hyytyneessa autossa 45 asteen kulmassa kasijarrun ja pikku kivenmurikan varassa. Autoa ei ikina saatu korjattua, mutta tunnin saatamisen jalkeen toinen kuski tuli hatiin ja paastiin ihailemaan maisemia. Oli muuten hienoimmat ikina. Paastiin myos katselemaan tulivuoren kraateria, oli jees, vaikka transport-h... read more
Hello siskot ja veljet, viime kerrasta on jo aikaa! Tytot on paasseet jo pitkalle tana aikana ja paljon on tapahtunut, mutta palataan viela kuala lumpuriin...: Kuala lumpurissa oleskelu vahan venyi kun selvisi, ettei indonesian viisumin hankkiminen ole mikaan maailman helpoin juttu. Jouduttiin tallaytymaan suurlahetystokeikkaa varten jotta edes paasimme sinne sisalle. Siella oli paperisodat ja kuulustelut kaynnissa, ja pisteena i:n paalle punksu sai ravata taksilla edestakaisin finanssipoliittisten ongelmien vuoksi. Loppujen lopuksi emme edes saaneet haluamiamme viisumeita, mutta onneksi kuukauden viisumi jarjestyi ja saatiin se jo paivassa. Infonurkkaus: jos olet suoamalainen ja tulet indonesiaan, hanki viisumisi jo suomesta! KL:sta lahdettiin suoraan indonesiaan pikkuisella risteilyaluksella, joka vei meidat paikalliseen savonlinnaan eli dumaihin. Rasismin maara oli sanoinkuvaile... read more
Selvittiin hengissa intiasta, meilta ei edes varastettu mitaan (ei edes sisaelimiamme!). Loppuaika hampissa sujui leppoisasti; kaytiin temppelihindumonumentteja ihmettelemassa ja loydettiin uudelleen riippumatoissa makoilun jalo taito. Koettiin myos jannittavia hetkia, kun valkoinen katti repolainen oli tunkeutunut huoneeseemme ja yon pimeina tunteina saikaytti meidat hyppaamalla ikkunasta lahestulkoon paallemme. Paivaa ennenkun lahettiin jatkamaan matkaa alkoi hampissa hindufestarit jotka kaytannossa tarkoitti sita, etta ihmismaara kasvoi potenssiin sata ja lehmien sarvia maalattiin. Koska ihmisia saapui kylilta, suljettiin tiet ja siksi rikshamatkamme hampista hospetin juna-asemalle oli kuumottavin ja jannittavin matka sitten thaimaan vuoristoajelun: teita pitkin kulki niin traktoreita, lehmia, kilpa-autoja kuin mopedeitakin. Koska ajoimme porttien ohi suljetuille teille virkaintoiset ... read more
Vihdoinkin olemme tehneet jotain kertomisen arvoista, joten tassa paivitys muutaman viime viikon tapahtumista: Hyva karma oli jalleen mukana kun goalta loytyi rauhallinen paratiisi eika allotyspyllytys bilehelvettia taynna brittilaisia glitterivaatteisia clubbareita tai muutaman smetanapurkit liikaa nauttineita venalaisia. Kaytiin tutustumassa naapurirantoihin ja totesimme olevamme oikeassa paikassa. Ei saatu mitaan sen kummempaa aikaseksi koska paikka oli niin taydellinen pelkkaan olemiseen. Elli jaksoi muutamana aamuna nousta joogaamaan ja kavella rannalle 20m matkan. Noora jaksoi viikon etsia kadonnutta kenkaansa, onnistui jopa loytamaan sen! Seurasimme myos innolla naapurimme koirankentujen ensiaskelmia. Paivittainen Suuri Tapahtuma oli se kun pyha lehma kulki rannalla saaden kaikki kulmakunnan koirat kimppuunsa. Laheinen kaupunki chaudi oli intian sulkava ilman kuuluisia soutuja ja... read more
Henkilokohtainen taksikuskimme tarjosi meille kyydin hki-vantaan lentokentalle niin aikaisin etteivat edes elakelaiset olleet liikkeella, joten aamukahvit tulivat tarpeeseen. Kahvihetki kuitenkin hieman venyi ja ehdottomasti viimeinen kuulutus matkustajille partanen ja mattsson sai meidat kiiruhtamaan koneeseen. Onneksi ehdittiin lennolle ja reissu saattoi alkaa. Riian kautta paastiin lontooseen, jossa ensimmainen paiva kului suurimmaksi osaksi julkisissa kulkuneuvoissa. Hotelli oli todellinen kulttuurishokki. Palatsin roomservicesta saattoi tilata 500 punnan hieronnan tai 200 punnan shampoanjapullon. Jatimme nama palvelut kayttamatta, vaikka houkutus olikin suuri nauttia naista herkuista ja jattaa lasku huoneen piikkiin. Kiitos sirkulle ja raikalle, etta saimme siipeilla heidan huoneessaan. Muuten oltiin lontoossa ihan perusturisteja: nahtiin sherlock holmes, harry potterin junalaitu... read more
Vahiin kay ennenkun loppuu... Viimeinen paiva Phuketissa aloitti suuren urheilutapahtuman. Paulan tapaaminen toi meille paljon riemua ja uusia vaatteita vanhojen haisevien tilalle, kasan salmiakkia ja kaikki tarkeimmat juorut salkkareista. Ilta vietettiin paulan, santerin ja nemo-hatun kanssa, siihen sisaltyi ruokaa ja maithaita. Seuraava aamu oli tuskainen, etenkin kun phuketista meni sahkot: kuumuus tuntui tuskaiselta air-conin toimimattomuuden takia ja paistetun ruuan saaminen oli mahdottomuus. Matka Bangkokiin sujui kuitenkin leppoisasti, vaikka jouduttiinkin saatamaan tapaamisia poikien kanssa, kun osa oli jo BKK:ssa ja osa Ojaloiden isannan kampilla ja aikasemmin sovittua tapaamispaikkaa oltiin muutettu. Dani, miika ja henkka kuitenkin jakoivat meille paljon infoa ja reippaana poikana miika tuli aamuviidelta noutamaan meidat ja osmon jo legendaksi muodostuneesta subwaysta. Da... read more
Viimeisia viikkoja viedaan! Skaga ja Hoopa taistelevat saadakseen Samuel L. Jacksonin ihonvarin pienessa bungalow-kylassa Bomson Gambodialainen maapahkinarutto (flunssa) seuranaan. Ja kuvien aikaa taikaa! ... read more
Edellinen blogimerkinta jai vahan kesken, koneet reistaili, mutta mitaan kovin tarkeaa ei jaanyt pois. Tassa kuitenkin linkki jo legendaksi muodostuneeseen museoon: www.si.mahidol.ac.th/museums/en/index.htm Olimme siis Perhentianilla, saarella jossa hiekka oli kuin vehnajauhoa, merivesi kimmelsi turkoosina, ymparilla kohosi viidakko ja snorklausreissulla naki haikaloja, koralleja ja poydan kokoisia totoja (kilpikonnia). Kylla siella kelpasi oleskella vaikka torakoiden ja hyttysten tappaminen oli paivittainen ilomme ja asuntomme alla eleli lahes 2-metrinen iguaani. Pari viikkoa siis viihdyimme siella paratiisissa, ja kun kateinen loppui suuntasimme kohti Phukettia odottelemaan Ellin ystavaa Paagelia. Georgetownista hommasimme kahden kuukauden viisumin Thaimaahan, joten nyt ei ole kiiretta tai tarvetta liikkua maasta. Malesia pahkinankuoressa: -Paikalliset tykkasivat kysya 1. juomm... read more