Advertisement
Published: March 20th 2007
Vad toppen! Tänne tuli kolme ruotsalaista toimintaterapeuttia tekemään kolmen kuukauden työharjoittelupestiään. Ihan mukavilta vaikuttavat. Menimme pari päivää heidän saapumisestaan käymään pyörähtämässä perjantaina Vina del Marissa, ja valparaisossa. Ne ovat kaksi yhteenkasvanutta merenrantakaupunkia tässä kokolailla stgon kupeessa. Menimme sinne bussilla. Oli itsellenikin ihan mukavaa heilahtaa pois santiagosta ensimmäistä kertaa ihan omin voimin. Bussit olivat todella komeita ja hyvin varusteltuja. Menomatkaamme säestikin epäilyttävästi Demis Roussosia ( http://en.wikipedia.org/wiki/Demis_Roussos) muistuttava pitkätukkainen mies, joka lauloi popahtavaa iskelmämusiikkia. Voin sanoa, että oli mielenterveys kovilla perille saapuessamme.
Tytöistä kaksi kolmesta seurustelee, ja on ihan kiva, että täällä on kohtalotovereita 😊 Oli myös mukavaa puhua ruotsiakin koko päivä. -Muutenkin noista kielistä sanottava sen verran, että kyllä ne vaan on selkäytimeen nasahtaneet, vaikkei niitä natiivin tavoin puhukaan. Ollut ihan hauskaa jutskailla saksalaisten ja ranskalaistenkin kanssa. Noh, Rannalla oli kiva loikoilla, ja oli outoa, miten siellä oli paljon kulkukoiria. Meidän lähellemme tuli hengailemaan yksi kulkukoira, joka ei lähtenyt ärisemälläkään. Lopulta tyydyimme tilanteeseen ja nimesimme sen Rockiksi. Oli myös hauskaa, kun meidän lähelle tuli jäätelökauppias, eikä tämä ehtinyt tekemään juuri mitään kun koirat jo hyökkäsivät tämän kimppuun. Siitä meinasi tulla ihan oikea tilanne, mutta sitten jäätelökauppias kaivoi jostain kepin jolla alkoi tylyttämään koiria. Tilanne siitä sitten laukesi.
Minua oltiin
ennakkoon varoitettu veden kylmyydestä hirvittävän moneen otteeseen ja odotinkin jotain avantoa vastaavaa kokemusta. Oli miellyttävä yllätys, kun se paljastuikin perus-järvilämpimäksi. No, illan tultua aloimme valumaan takaisin kohti santiagoa. Bussimatkasta takaisin ei ole varmaan mitään muuta erikoisempaa kuin että nukahdin, mutta EN puhunut unissani tai mitään...
Lauantaina meitä odottikin jo sitten luokkaretki, jonka oli määrä alkaa klo 9:00, mutta arvailin sen alkavan 9.30, minkä se lopulta tekikin. Oli kokonaisuudessaan mahtava päivä, ja oli muk mahtavaa puhua espanjaa koko päivä...tai tapasin siinä sivussa suomalaisen viljamin, ihan kivan oloinen tyyppi. Espanjaa tuli puhuttua oikein yliannostuksen verran, ja tuntui että yleisesti koko kieli aukesi jotenkin. Enää ei enää tunnu älyttömän pahalta avata suuta ja puhua. Kävimme mm. savimarkkinoilla, joilta sai mitäpä muutakaan kuin keramiikkaa, syömässä chileläisen lounaan jossain pikkukaupungissa. Se paljastuikin melkoiseksi kokemukseksi. Alkupalaksi oli empanadoja, sellaisia paikallisia lihapasteijoita. Perusmukavaa, ei siinä mitään. Pääruoaksi oli kauhean iso kulho pastel de chocloa ( tai jotain 😊, jossa oli sokerigratinoitua maissimuussia päällä, ja sisällä taas kanankoipi, ja lukematon määrä tuntemattomia ylläreitä. Oli Ihq kokemus, mutta en ole toista samanlaista ostamassa enää. Jälkiruoaksi olikin sitten luumusoppaa, ja jyviä. Muistutti tosi paljon meidän jouluista riisipuuroa.
Seuraavana vuorossa oli eräs Chilen historiallinen kirkko-museo. Siellä harjoiteltiin pääsiäisjuhlaa varten,
ja meno oli aivan käsittämätön. Meillä kun mennään kirkkoon hiljentymään ja potemaan synnintuntoa, täällä pannaan toinen vaihe päälle. Siellä oli niin kauhea meno päällä, ettei mitään järkeä. Ihmiset olivat karnevaaliasuissa, ja tanssivat korviahuumaavan rummutuksen tahtiin. Naisten karnevaaliasuista mainittakoon sen verran, ettei Suomessa voisi mennä kirkkoon sellainen päällään. Yritin kamerallani tallentaa sitä korviahuumaavaa melua, joka lähti niistä rummuista. Valitettavasti se tallentui vain taustakohinana. Oli liikaa nimittäin mun kameralle se.
Sieltä jatkoimme Pablo Nerudan Isla Negran talolle. Sillä miehellä kyllä oli egoa, ja rahaa. Noin niinkuin parista sen talosta päätellen. Siellä ei saanut valokuvata, mutta sain erikoisluvalla napata kuvan yhdestä suomalaisesta esineestä. Se mies oli vielä pahempi keräilijä kuin minä! Oudoin juttu siellä oli vissiin kaskelotin ( tai jonkun muun merinisäkkään) kolmemetrinen syöksyhammas. Ainiin, ensimmäiset kylmemmät päivät ovat saapuneet. Nauttikaa te vain siellä keväästä, ja lähestyvästä kesästä! Nim. Talvea odotellessa
Advertisement
Tot: 0.078s; Tpl: 0.01s; cc: 13; qc: 60; dbt: 0.0522s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
El Miguel
non-member comment
pääsiäistä
Kyllä sitä kannattaakin reissata kun noin kauas lähtee! ja suosittelen vaivan näkemistä pääsiäispaikan etsimisessä, ainakin guatemalassa männävuonna oli aika hurja meininki! pidä lippu korkealla ja nauti syksystä! Mikko