Advertisement
Published: August 8th 2007
Edit Blog Post
Vappulakkien sovitusta
Meinattiin ostaa, mutta todettiin, että olisi tuottanut vaikeuksia tunkea näitä rinkkoihin Aikaisin aamulla pikku paku tuli hakemaan meidät, Mikon ja Emilian Antiguasta ja heitti meidät Guatemala Cityyn. Siellä hypättiin bussiin, joka matkasi kahdeksan tuntia pohjoiseen päin Huehuetenango-nimiseen kaupunkiin. Siellä meidän kamat otettiin bussista ja siirrettiin toiseen bussiin, joka lähti La Mesillaan Meksikon rajalle. Tässä vaiheessa meidän olisi pitänyt pysäyttää laukkujen lastaaminen siihen toiseen bussiin, koska matkalla Mesillaan kaveri tuli tinkamaan meiltä rahaa, vaikka oltiin maksettu koko matka matkatoimistossa Antiguassa. Eipä meillä ollut enää kuittia mukana, joten jouduttiin maksamaan 1,5 dollaria per nuppi. Eipä tuo summa ollut kovin suuri, mutta kyllähän se pisti harmittamaan.
La Mesillaan saavuttuamme hommattiin leimat passeihin ja käveltiin rajan yli Meksikoon. Sieltä otettiin taksi lähikylään neljän kilsan päähän, josta taas jatkoyhteys pakulla Comita-nimiseen kylään kahden tunnin päähän ja sieltä taas pakulla kahden tunnin päähän San Cristobal de las Casasiin. Huh, siinä sitä oltiin sitten taas matkattu 14 tuntia yhteen menoon. Suoritettiin hotellin etsintä ja sopiva lukaali löydettyämme viskattiin kamat huoneeseen ja etsittiin ruokapaikka. Oltiin lähdetty liikenteeseen aamuneljältä ja koko päivän aikana oltiin syöty vain kanasämpylät, joten kellon lähestyessä seitsemää illalla, alkoi olemaan jo hippoisen nälkä. Pitkän etsimisen jälkeen (ruokapaikkoja oli, mutta etsittiin parasta) löydettiin paikka, josta otettiin puolen metrin burritot per pariskunta. Väsymys oli suuri, joten ei lähdetty
Huone San Cristobalissa
Meillä oli tilaa mukavasti. Löytyi mistä valita, kun oli kolme parisänkyä. Tilaa oli enemmän kuin lönkalla ;) tämän jälkeen enää seikkailemaan kaupungille, vaan painuttiin suoraan nukkumaan.
Seuraavana aamuna aamupalan syötyämme päätettiin jatkaa matkaa neljän tunnin päähän Palenqueen, josta löytyisi Maya-intiaanien raunioita. Sinne olisi päässyt myös busseilla, mutta päätettiin ottaa kollektiivit perille päästäksemme, koska niitä meni tiheämmin. Ensimmäinen kollektiivi oli 40 pesoa (n. 4 dollaria) ja toinen tinkaistiin 30 pesoon. Tietysti perille päästyämme kaveri veloitti meiltä kuitenkin 40 pesoa ja sanoi, että ei ollut kuullutkaan mitään 30 pesosta, vaikka oli itse ollut vieressä kun hinnoista sovittiin. Eli taas meitä vietiin. Sama se, yksi dollari sinne tänne, mutta jättää aina vähän huonon kuvan maasta ja ihmisistä tuollainen meno. Maisemat matkalla olivat kuitenkin tosi mahtavat. Kuljettiin vuoristoteitä ja se, että näki havupuita ja banaanipuita vierekkäin oli aika veikeän näköistä.
Hotelli löytyi Palenquesta sutjakasti ja lähdettiin etsimään taas ruokapaikkaa. Samalla ostettiin pari kuohuviinipulloa vapun kunniaksi seuraavaa päivää varten. Ruokailun jälkeen kyseltiin paikallisilta jotain hyvää illanviettopaikkaa/baaria, jotta voitaisiin juhlistaa vappuaattoa suomalaisittain. Yhden turhan taksireissun jälkeen Mikko sai hommattua meille kyydin parilta paikalliselta keski-ikäiseltä naiselta, joilla oli myös pari puudelia kyydissä. He lupasivat heittää meidät vähän kauemmaksi kaupungista raunioiden läheisyyteen, josta kuulemma löytyi iltamenoja. Automatka oli mahtava: nainen laittoi musiikin täysille ja lauloi ja välillä selitti meille jotain espanjaksi. Perillä ehdittiin
ottaa vain parit oluet kunnes huomattiin, että paikka meni kiinni. Pyydettiin, että baarista joku soittaisi meille taksin, mutta, yllätys yllätys, heillä ei ollut (muka) creditiä puhelimessa, joten ei onnistunut. Käveltiin sitten sata metriä kansallispuiston raja-asemalle, jossa herättämämme vartija kärsi myös ”puhelinsaldon puutteesta”. Tien varrella seisoessamme ja miettiessämme mitä seuraavaksi tehtäisiin (tässä vaiheessa aukesi toinen kuoharipulloista), ajoi onneksi yksi taksi toiseen suuntaan ja lupasi pian takaisin tullessaan ottaa meidät kyytiin. Takaisin kaupunkiin päästyämme löydettiin vielä yksi yökerho, jossa sitten viihdyttiin siihen pisteeseen saakka, että oltiin taas viimeiset ja meidät ”potkittiin” ulos. Koska kaikki paikat olivat menneet kiinni, jatkettiin vappuaaton juhlintaa vielä hotellilla. Kellon ollessa seitsemän aamulla katsottiin parhaaksi mennä nukkumaan.
Vappupäivän aamu alkoi perinteiseen tapaan aamiaisella ja kuohuviinipullon aukaisulla. Valitettavasti perunasalaattia ei ollut tarjolla, joten jouduttiin tyytymään paikallisiin herkkuihin. Tämän jälkeen lähdettiin katsastamaan maya-rauniot, joista jaksettiin kuitenkin kiertää vain pääaukio. Tämän jälkeen palattiin hotellille, pakattiin, sanottiin moit Mikolle ja Emilialle ja lähdettiin takaisin San Cristobaliin kollektiivikyydeillä. Perillä oltiin vasta kymmenen aikoihin, joten heti myöhäisen illallisen jälkeen painuttiin pikaisesti nukkumaan.
Seuraavana aamuna ostettiin yöbussiliput Tyynenmeren rannikolle Puerto Escondidoon ja kierreltiin kaupungilla odotellen bussin lähtöä. Kierreltiin paikallisella torilla, jossa myytiin kaikennäköisiä paikallisten tekemiä tuotteita. Silmiinpistävimmät olivat luultavasti villasta ja puusta tehdyt
Kaveri nukkuu bussissa
Tosin yleensä nukutaan penkeissä, eikä laukkutilassa.. zapatisti-nuket. Niillä oli söpöt kommandopipot päässä ja ihanat puusta tehdyt rynnäkkökiväärit kädessä. San Cristobal de las Casas oli muuten se kaupunki jonka Zapatistit ensimmäiseksi valtasivat. Lisää infoa varmasti wikipediassa 😉
Illan lähestyessä haettiin kamat hotellilta ja käppäiltiin bussiasemalle. Bussiin päästyämme kallistettiin taas tuolia ja koitettiin taas saada hieman koiranunta.
Advertisement
Tot: 0.053s; Tpl: 0.011s; cc: 11; qc: 26; dbt: 0.0329s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1mb
MAMA
non-member comment
Kevätpörriäinen
Toi zapatisti vaikuttaa meidän vapun ylioppilaalta ja Palenque näyttää Helsingin Ullanlinnanmäeltä, että samankaltaista vappua täälläkin on vietetty. Siis skumppa-tirallaa! Teillä on muuten mieletön toi vastustuskyky, kun selviitte noista denguekuumeista. Täällä on nähty jo kevään ensimmäinen A-virus ja valkovuokko, muttei pääskystä päivääkään. Helkkarin kylmä helatorastai. Rauhaa rajalle!