Haifa

---

Heräsin jo klo 5.30. Join aamukahvin eri paikassa kuin aiemmin, siellä sai suhteellisen edullisesti täytetyn sämpylän. Vaki-kosher-leipomosta ostin pullan kämpille. Löysin Israelin rautateiden sivuilta 40 shekelin päivälipun, johon sisältyi menopaluu junamatka Haifaan ja paikallisliikenne siellä ja Tel Avivissa. Sain ladattua sen lipun Rav-kav-kortilleni lähikioskissa. Kerkesin juuri klo 9.47 lähtevään junaan, ja aika pian pääsin vaihtamaan ikkunapaikalle. Tel Avivin pohjoisosassa satoi vettä, mutta loppupäivä menikin sitten poutaisissa merkeissä.

Asemalta matkustin yhden pysäkinvälin pikabussilla. Hetken kesti löytää 'metron' pääteasema. Täkäläinen metro on oikeastaan rinteen sisään rakennettu köysirata: 12 minuutissa se ajoi kuuden pysäkin matkan ylös. Kävin päätepysäkin lähellä kahvilla. Tarjoilijapoika osasi suomea: 'Kuollutmeri', 'kuiva iho', 'mitä kuuluu?' - oli ollut töissä Kuolleenmeren rannalla ja käynytkin Suomessa. Kävelin sitten Bahai-puutarhalle. Matkalle sattui komeat näkymät koko kaupunkiin. Bahai-puutarha olikin sitten suljettu jonkin sikäläisen juhlapäivän takia. Palasin takaisin 'metrolle', ajoin sillä alas neljä pysäkinväliä ja kävelin sitten Bahai-puutarhan alimmalle sisäänkäynnille. Matkan varrella näki aika paljon tekstiä myös venäjäksi. Kyllähän puutarhan näki hyvin, vaikka sinne ei päässytkään sisälle. Olin sitten saksalaisessa kaupunginosassa, hain turistineuvonnasta kartan. Kun sinne tuli pariskunta Guatemalasta, virkailija tarjoutui puhumaan espanjaa. Kun seurasin keskustelua tarkasti, minulta kysyttiin oliko minulla jotain asiaa vielä, ja kommentoin sitten keskustelua espanjaksi.

Kävin vielä syömässä vohvelin ja lähdin takaisin Tel Aviviin jo klo 16. Minun oli pitänyt ottaa mukaan matkalle punainen gogo-tuubihuivi, mutta sitä ei löytynyt repusta enää Haifassa, eikä kyllä asunnollakaan, joten olin ehkä sitten pudottanut sen matkalla jonnekin. Edellinen katosi vastaavasti Tartossa. Päätin lähteä vielä käymään uimarannalla. Olin aiemmin huomannut että siellä oli lukittavia lokeroita, jotka toimivat 5 shekelin kolikolla, ja pukuhuone jossa pääsi suihkuun. Kun olin pimeällä rannalla yksin, niin en uinut pitkälle ja huolehdin että jalat yltivät varmasti pohjaan. Kävin siis vain lyhyesti meressä.

Vein uikkarit ja pyyhkeen asunnolle ja menin sitten syömään. Otin liharuokaa ja sen kanssa lasillisen punaviiniä ja lasillisen kuoharia, kun toisen lasillisen sai kaupan päälle. Matkustin puolen tunnin bussimatkan Pohjois-Tel Aviviin. Kävin kylässä Davidin luona ja palasin bussilla takaisin. Väkeä näytti olevan terasseilla arki-iltanakin klo 23:n jälkeen. Poikkesin vielä juomassa lasillisen itsekin - eihän ollut huomisaamuna kiire minnekään.

---