Advertisement
Published: October 25th 2011
Edit Blog Post
Pe 21.10.
Jetlag painanut pari päivää aika hyvin ja nyt perjantaina klo 17 lähtö 5hlön voimin Kiovaan viikonlopuksi. Air Balticin lennolla ja Riiassa on ruhtinaalliset 30min vaihtoaikaa. Onneksi ei ole mukana kuin käsimatkatavarat, joten ei pitäisi olla kuitenkaan ongelmaa. Kiovasta on varattu ihan ytimestä Hotel Ukraine, jonka omalta parvekkeelta on ihan huikeat näkymät itsenäisyyden aukiolle.Lähdettiin kävelemään ympäri keskustaa ja hakemaan jotain safkaa. Löydettiin aika kiva bistrotyyppinen paikka, jossa otettiin borschia ja pelmeneitä.Hyvää oli ja sen jälkeen alkoi unikin maistua. Maistettiin myös jotain paikallista paloviinaa, johon on sotkettu hunajaa ja chiliä – aika tiukkaa tavaraa.
La 22.10.
Brekkarin jälkeen mentiin suoraan oopperalle ostamaan illan näytökseen, Tsaikovskin Jolanta, liput. Sieltä jatkettiin Golden Gaten kautta St.Sophien kirkolle. Siellä oli jotkut messut meneillään ja oli kyllä aika vaikuttavaa. Alueella kaikki naiset kulkivat huivi päässä ja fiilis oli kuin jostain sota-ajan elokuvasta. Koko kaupunki on täynnä todella massiivisia ja upeita neukkurakennelmia eikä ihan keskustassa juurikaan ole mitään kamalia laatikkotaloja. Mentiin Podiliin syömään tripadvisorin suosittelemaan paikkaan ja saatiin tilattua kunnon saslik-vartaat. Pettymys. Todella iso pettymys... Olin odottanut gruusialaista keittiötä innolla, mutta ei siitä vain tullut mitään. Paljon niitä täällä on, mutta osuttiin kyllä aika heikkoon paikkaan. Kasvispöperöt sen sijaan olivat aivan loistavia. Sieltä otettiin metro
Leninin patsaalla ja jatkettiin hotellille hetkeksi lepäämään. Oopperaan lähdettiin kauhealla kiireellä ja tungettiin koko porukka pieneen taksiin päällekkäin. Oltiin oopperassa 10min ennen näytöstä ja kaikilla näytti olevan sama aikataulu. Hauskaa, että saman päivän näytöksiin saa helpolla ostettua lippuja kun on tottunut Helsingin malliin, jossa liput pitää varata jo kuukausia etukäteen suosittuihin juttuihin. Itse ooppera oli, hmmm... ihan kauhea. 4 näytöstä, joissa kaikissa tapahtui eri juttuja. Ekassa mua yskitti, toisessa aivastutti, kolmannessa nukutti ja viimeisessä ahdisti(että eikö tää kamaluus jo lopu). En vain tajua oopperaa. Kaikki muu menee ja osaan nauttia niistä, mutta ooppera...se ei vaan toimi.
Oopperasta lähdettiin etsimään yhtä baaria, jossa pitäisi olla ns. mielisairaalan sisustus. No käveltiin jossain kaupungin laidoilla monta kilometriä eikä mitään löydetty. Ihmisiltäkin on aika vaikeaa kysyä kun eivät puhu englantia ja näiden kyrilliset aakkoset menee ihan ohi. Aika hankalaa kun ei edes kadunnimiä kunnolla tunnista. Vihdoin löydettiin klubi/baari ja käytiin yhdellä. Sieltä käveltiin vielä kohti hotellia ja löytyi toinen ihan kiva kuppila. Se oli tolkuttoman savuinen ja istumisen kruunasi, kun 4 täysin kännissä olevaa uhmakasta nuorta miestä alkaa piirittämään meidän pöytää. Yksi esittelee jotain taskusta kaivamaa kortsua ja toinen yrittää heittää meille jatkuvasti rahaa. Kolmas alkoi haastamaan riitää. Onneksi häipyivät jonkin ajan kuluttua
ja päästiin sitten suht ajoissa hotellille.
23.10.
Brekkarin jälkeen kirjauduttiin ulos hotellista ja lähdettiin Lavran kirkkoalueelle. Pysähdyttiin vielä matkalla katsomassa Mariinsky palatsia, ja Dnipro-jokea. Kivointa noissa oli kyllä siinä vieressä ollut puisto. Lavrassa mentiin tunneliin, jossa on jotain vanhoja muumioituja munkkeja. Ihan jees, mutta aika ahdistavaa mennä todella kapeassa tunnelissa kynttilänvalojen valaistessa ja lämmittäessä tietä. Ei ollut kovin pitkä ja jatkettiin siitä WW2 museoon. Se olikin aika huikea paikka. Sellaista uhmakkuutta en ole missään nähnyt! Valtavia patsaista kuvaamassa hyökkääviä joukkoja tai kotona olevia naisia, jotka puivat jättiläisviljaa. Näiden lisäksi siellä oli vielä tolkuttoman kokoinen naisen patsas, jonka kädessä oli miekka ja kilpi. Kilvessä oli vielä sirppi ja vasara fiilistä lisäämässä. Jatkettiin paikallisbussilla kohti nykytaiteen museota, joka valitettavasti oli kiinni. Oltiin aivan tuskaisen nälkäisiä ja löydettiin joku CCCP-rafla. Ihan ok ruokaa yleisesti, mutta mulla meni taas ihan pieleen. Tarjoilu näillä kyllä pelaa ja puhuttiinkin siitä pariin otteeseen, kuinka ankeaa on suomessa kun ei pöytään saa tilattua mitään kuin ruokaravintolassa.
Käveltiin vielä kakkupuodin kautta hotellille ja napattiin taksi kentälle. Jälkimmäinen pätkä oli todella puuduttava ja kotona oltiin joskus klo 02.00.
Advertisement
Tot: 0.393s; Tpl: 0.012s; cc: 11; qc: 52; dbt: 0.0997s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.2mb