Chicken busseilua


Advertisement
Central America Caribbean
August 26th 2008
Published: August 27th 2008
Edit Blog Post

Yritetaan nyt kirjoitella vahemmilla kirjoitusvirheilla. En silti aio tata oikolukea, joten saattaa tulla mita vain. Tuli vain kommenttia edellisesta kirjoituksesta. Se oli kirjoitettu todella paljolla maaraa univelkaa, joten menkoon sen piikkiin.

Chichissa herattiin markkinoille jo heti kuuden jalkeen ja mentiin terveelliselle aamupalalle paikallisten seuraan. Uppopaistettua kanaa seka riisia. Oli aika tuhti aloitus aamuun. Kierreltiin ympari markkinoita ennen kuin turistilaumat saapuivat musta kaupungeista paikan paalle. Oli aika hauskaa tohinaa ja siella tosiaan myytiin todellakin hataista tavaraa. Kaytettyja yksittaisia kenkia, rikkinaisia radioita, kalkkunoita, koiria, laukkuja, vaatteita, siemenia yms..
Mentiin myos kaymaan viereisella kukkulalla, jossa mayat uhrasivat mita nyt sattuivat. Ei ollut mikaan turrejuttu, vaan ihan oikeasti uskovat henkiin. Siella oli aika siisti rituaali menossa ja lopussa uhrasivat coca-colaa seka paikallista bissea. Oltiin luettu lounarista, etta siella voisi tulla rystetyksi. Jatettiin turhat kamat posadaan ja otettiin mukaan "tippia" tuleville ryostajille. P oli oikeasti pettynyt, ettei meita ryostetty..

Chichista lahdettiin taas tapotaysilla busseilla(vanhoja jenkkien koulubusseja) kohti Xelaa. Taidettiin talla kertaa paasta yhdella vaihdolla perille. Bussissa kavi aikamoista porukkaa myymassa ruokaa ja hdelmia, mutta yhdella oli mahtava liikeidea. Mies esitteli tussia ihan vakavissaan ja demonstroi paperiin, miten silla voi kirjoittaa. Sita kuulemma pystyi kauttamaan kotona ja toimistossa...

Xela oli tosi hieno kolonialistinen kaupunki. Kuten kaikki muutkin paikat, niin koluttiin tama aika pikana lapi. Kaytiin syomassa keskustorin laidalla olevassa raflassa kanaa,quesadilloja ja chorizoa. Normaaliin tapaan poytaan tuli chilisalsa. Laitoin sita maistamassa alkukeittooni ja otin lusikallisen. Se oli aivan tolkuttoman vahvaa ja mulla lahti aani. Aika hullua... Se on niin addiktoivaa kamaa, etta pakkohan sen syomista oli jatkaa. Otettiin ruoan kanssa molemmat 3 olutta, jonka jalkeen oltiin aika pohnassa. Vaikuttikohan se, etta kaupunki on yli 2kilometrissa. Oltiin myos oltu auringossa sita ennen 5min ja vedin ihan hummeriksi. Ohut ilma teki siina tepposet.

Seuraavana paivana lahdettiin vahan liian hataisesti Huehuetenangoon, jossa oltiin myñs yksi yo. Haluttiin páasta lahemmas meksikon rajaa, koska tarkoitus oli jatkaa San Cristobaliin seuraavana paivana. Huehue oli tosi kiva pikkupaikka vaikka lounari sita yrittikin tuomita. Tosi kivoja paikkoja ja kaytiin myos tsekkaamassa paikalliset maya-rauniot. Mentiin sinne jotain ihan omaa reittia ja seikkailtiin jossain metsassa sen temppelialueen lahella. Lopulta metsassa tuli vastaan 4poikaa, jotka neuvoivat suunnan. Takaisin keskustaan tultiinkin sitten hieman fiksumpaa reittia. Illalla kaytiin syomassa P:n toiveesta pizzat. Se oli aivan alytonta, koska pizzassa oli juustoa kilotolkulla. Aivan jarjeton kerros, josta kaavittiin 70% pois. Naiden raflojen tarjoilijat ovat muuten saannollisesti olleet melko pihalla mita,missa ja milloin pitaisi tehda. Monissa ruokalistoissa lukee, etta vain 2-3 olutta per ruokailija terveyssyista. Samalla saa kuitenkin ostaa viinaa mielin maarin... Kaytiin viela sen jalkeen yksilla, jonka jalkeen hyydyttiin hotellille taysin. Ekan kerran tuli ahky, koska yleensa vedetaan jotain pienempia juttuja eri paikoissa eika tuollaista kauheaa mattoa.







Additional photos below
Photos: 7, Displayed: 7


Advertisement



Tot: 0.039s; Tpl: 0.018s; cc: 8; qc: 22; dbt: 0.0146s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1; ; mem: 1mb