Advertisement
Published: September 14th 2008
Edit Blog Post
Kulkeuduin taas tanne entisen hotellimme koneelle. Piti vain pokkana menna kysymaan voimmeko kaytaa nettia, vaikka olimme taalta jo poistuneet ja he olivat varmasti nimenneet meidat vaikeiksi asiakkaiksi. Kun majottauduimme tanne, kyselimme kuumasta suihkusta, minka puuttuminen illalla oli heille nahtavasti itsestaanselvyys. Tytto huokaili raskaasti ja selitti mongoliaksi ja nayttamalla kelloa, etta kuuma suihku on vain kahdeksalta aamulla. Tana aamuna menin suihkuun 8.20 ja hanasta tuli enaa vain jaista vetta. Edellisena aamuna olin onneksi ehtinyt suihkuun. Nykyisessa hotellissamme ei tarvitse nousta vaudikaasti rynnatakseen suihkuun, silla siella ei tallaista ihme vempainta ole ollenkaan. Jes, huomenna saa nukkua pitkaan! Tanaankin olimme talle hotellille hankalia asiakaita, silla yritimme saada taalta ruokaa. Ruokalista oli taas vain mongoliaksi, eika ravintolan tytto osannut yhtaan selittaa, mita ateriat pitavat sisallaan.
Tanaan on ollut hyvin haasteellista saada ruokaa. Selvisipahan tamakin kantapaan kautta, etta sunnuntai on Mongoliassa lepopaiva. Kaikkialla on ollut hyvin hiljaista, lahes kuollutta. Monet kaupat ovat kinni ja lahes kaikki ravintolat suljettuina! Itse asiassa aamulla nautimme tasta rauhasta. Ei tama ylipaataan kovin vilkas kaupunki ole, mutta edellisina paivina paatiella oli ollut paljon autoja ja useista ravintoloista kuulunut musiikkia. Aamulla kiipesimme eraalle kiviroykioille, jonka laella oli tasainen kivi. Tanne asetuimme vahaksi ajaksi nauttimaan lampenevasta paivasta ja lueskelemaan. Yritimme taas myos
taputella kileja, muta ne ovat nahtavasti tottuneet lahtemaan karkuun ihmisen lahestyessa. Se varmaankin johtuu siita, etta laumoja likutellaan ajamalla niita takaa, hatistelemalla tiettyyn suntaan. Teimme myos muita luontohavaintoja. Taalla elelee ihmeellinen sudenkorentoa etaisesti muistuttava otokka. Se lentelee siksakia ylos alas. Se nayttaa ropelikoneelta, jolta meinaa joka valissa loppua polttoaine. Aina kun se nousee ylos, siita kuuluu voimakas sahkoinen surina, ja kun se samantien laskeutu alas, aani loppuu hetkeksi. Fretteja (oletaisimme, etta tama elain on kyseessa) on myos joka puolella. Ne ovat hauskan nakoisia, kun ne nousevat kahdelle jalalle ja kurkottelevat uteliaasti paataa havainnoiden tarkasti ymparistoaan.
Tsetseleg on hauska sekoitus kylaa ja kaupunkia. Venalainen sanoisi, etta tama on olematon tuppukyla. Mongolialainen luultavasti pitaa tata isona kaupunkina. Itse suomalaisena pitaisin tata jonkinlaisena kuntana, en siis kylana, mutta en ehka aivan kaupunkinakaan. Loysimme taalta eilen toisenkin paakadun, mita emme heti saapuesssamme huomanneet. Sanoin siis viimeksi hieman vaarin. Taalla on muutaman kaupan sijaan lukuisia kauppoja, mutta useat ovat hyvin pienia, joissa myydaan vain suklaata, tupakaa ja alkoholia. Myos liikkeita on jonkinverran. Eraskin hieno vaatekauppa toimii ransistyneen talon ylakerrassa. Ei siis ihme, ettemme heti huomanneet naita monia hyvin piilotetuja vaatekauppoja, kauneussalonkeja tai vaikapa pankeja. Taalla on jopa ATM, joka oli mukava yllatys, silla voi olla, etteivat kateisvaramme riita.
Eilen illalla kiipesimme pitkia vuoren kylkeen rakenettuja portaita luostariin. Siella oli hieno tervehtiva iso buddhapatsas ja kello, jota sai jumalten kunniaksi kumauttaa heilahtavalla vasaralla. Taman luostarin voikin ehka sanoa olevan ainoa varsinainen nahtavyys tassa kylassa. Itse tosin pidan koko kylaa nahtavyytena! Mongoliaksi Tsetserleg tarkoittaa puutarhaa, ja nimi kertoo juuri siita, miten paikallisetkin pitavat tata harvinaisen kauniina paikkana. Harmi vain, miten he eivat saa jatehuoltoaan toimimaan. Luostarin laheisyydessa ei ollut yhtaan roskaa. Sita selvasti kunioitetaan nin pyhana paikana, mutta kiviroykioilla vuorella oli valista paljon kenkia, lasinsiruja, muoveja yms. Luulen, etta paikkaa pidetaan kauniina paljolti myos siksi, etta taalla on puita. Mongoliassahan on yleisesti hyvin vahan puita. Johtuisikohan osittain siita, etta monia puita kunioitetaan pyhina? Paljoltihan tama on myos buddhalaisuuden vaikutusta. Pyhat puut ovat puettu upeisiin silkkisiin sinisiin liinoihin, jotka leijuvat tuulessa. Puut ovat kuin kuninkaallisia! Miten muuten uskonollisuus nakyy taalla? Munkeja nakyy silloin talloin. Illalla ihmiset kiersivat luostarilla erasta pienta tornin tapaista, mutta muita merkeja en ole oikein havainnut. Silloin, kun tulimme tanne, autokuskimme toraytteli torvea kivikasan lahella. Han ei kuitenkaan kaynyt laittamassa kivea kasan paalle, kuten usein on kasittaakseni tapana. Jokatapauksessa han kunnioitti tata pyhaa maamerkia tyyttailemalla.
Kokkailimme tanaa nuudelia, jota ostimme kaupasta. Onneksi nykyinen majatalon isantamme on paljon ystavallisempi kuin edellisen hotellin vaki. Han tiedusteli meilta heti aamulla tarvitsemmeko jotain, jolloin oli luontevaa kysya kuumaa vetta. Saimme tuolloin vedenkeittimen huoneeseemme, jolla ensin tein puuroa ja myohemmin keittelimme nuudelit. Han kertoi yksinkertaisella englannillaan myos opiskelleensa aikoinaan Berlinissa monta vuotta, oppineensa hyvin saksaa ja pahoitteli, kun osaa englantia niin huonosti. Han oli hieman pettynyt, kun me emme taitaneet saksaa. Tanaan emme ole nahneet koko paikassa meidan lisaksemme yhtaan lankkaria. Kaikki varmaan viisaasti poistuivat taalta, kun tama on sunnuntaisin niin kuollut paikka. Illalla emme jaksaneet enaa toisia nuudeleita keitella, joten menimme ''tuuri ravintolaan''. Talla kertaa meilla ei ollut ruokien suhteen kovin hyva tuuri, Kallella ei ainakaan. Olimme valinneet ruuat halvan hinnan perusteella ja ajatelleet niiden sisaltavan siten vahan lihaa. Olimme kuitenkin vaarassa. Kalle sai kunnon laski lihakeitot ja mina riisia nahkaisilla lihanpaloilla. No, soimme Kallen keitosta potut, minun ruuastani riisin ja mina sain jopa lihoista jotain irti. Mongolialainen ruoka muistuttaa oikeastaan paljon suomalaista. Taalla vain kaytetaan enemman rasvaa ja syodaan laskisempaa lihaa. Muuten se on samalla tavoin mautonta ja vain muutamista aineksista valmistettu kuin suomalainenkin popero. Se on siis hyvaksi mahalleni ja silla lahtee helposti nalka, mutta mikaan makunautinto se harvoin on.
Huomenna paasee taas syomaan ravintolaan, jossa on englanninkielinen lista! Jes!
Advertisement
Tot: 0.144s; Tpl: 0.01s; cc: 7; qc: 48; dbt: 0.0819s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb