Las Vegas

---

Miamin lentokentalle siirryin taas kerran taksilla ja kentan ovesta sisaan mentyani aloin tahyilemaan oikeaa check-in tiskia. Lahimpana sijainneella oli lyhyin jono enka antanut lahistolla olleen "first class" kyltin hairita vaan menin nayttamaan lippuani tiskien luona paivystaneelle henkilokunnan edustajalle. Tieda sitten katsoiko han edes lippua mutta yllatyksekseni han kehotti minua menemaan lyhyen jonon jatkoksi. Check in lennolle siis suoritettu hyvin nopeasti ja turvatarkastuksesta lapi mentyani sain taas kerran todeta lennon olevan jonkin verran myohassa. Matkatavaroiden odottelu Vegasin kentalla kesti varsin pitkaan mutta aikaa olisi voinut tappaa samantien yksikatisten rosvojen parissa, melko pitkat rivit koneita loytyi samantien matkatavarahihnojen luota. Vihdoin paasin kuitenkin liikkeelle noutamaan vuokra-autoa ja talla kertaa olin laittanut varaukseen full size kokoluoluokan. Toiveissa oli vuokraamon mainostama Dodge Charger mutta tietenkaan kohdalle ei sellaista osunut valinnanvapaudesta huolimatta. Vaihtoehtoina olivat periaatteessa mid size kategoriaan kuuluvat Ford Fusion, Chrysler Sebring ja Nissan Altima. Kun kerran jenkkilassa olin niin paikallinen auto eli komikon tuorein malli Ford oli ilmeinen valinta. Hotellille siirtymisessa kesti toinen ikuisuus kun ajoin suoraan tukkoiselle stripille, nyt toki tiedan etta samansuuntainen freeway olisi vienyt nopeasti lahes Flamingon nurkalle. Loydettyani viimein parkkipaikan ja poistuessani tavaroineni kohti hotellin vastaanottoa huomasin etta autossa ei ollut lainkaan rekisterikilpia. Kellon ollessa suhteellisen paljon en antanut asian vaivata sen enempaa.

Kuten olin ennakoinutkin herasin kun kello oli miamissa kahdeksan eli neljalta paikallista aikaa. Suunnitelmani Grand canyonille ajamisesta ei kuitenkaan tuntunut hyvalta n. neljan tunnin unien jalkeen joten jatkoin nukkumista kuusi tuntia ja herattyani kavelin autolle toteamaan etta tuulilasin alakulmassa oli jonkinlainen ajolupa joka selitti kilvettomyyden. Sitten liikkeelle ja paatin ajella laheiselle red rock canyonille. Erittain mukava mutkainen maisemareitti yksisuuntaista tieta joka ei tosin kovin kauaa kestanyt kiertaa. Siispa paatin seuraavaksi ajella Hooverin padolle joka niin ikaan oli melko lahella Vegasia. Maili ennen padon tarkastuspistetta liikenne hidastui kavelyvauhtiin ja pari sataa metria ennen tarkastuspistetta pysahtyi tyystin. Odottelin reilun puolituntisen mutta etenemista ei tapahtunut ja paatin ajella takaisin Vegasiin. Illalla aloitin varovaisen kasinokierroksen lahinna ihmetellen menoa yleisesti ja samalla katsellen jos loytyisi matalan minimipanoksen black jackia usealla pakalla. Kovinkaan edullisia poytia ei stripin kasinoilla nakynyt joten tyydyin ihmettelemaan valkkyvia valoja ja kaikenmoisia rakennelmia kasinoiden pihoilla ja sisatiloissa seka sita miten paljon ihmiset panoksiaan kasinoiden kassaan vapaaehtoisesti luovuttivat. Tuttuja suomestakin oli samaan kaupunkiin eksynyt mutta viestiyhteyksissa oli toivomisen varaa ja tapaaminen ei tuona iltana jarjestynyt.

Seuraavana aamuna kun kerran vuokra-auto viela hallussani oli paatin yrittaa hooverin padolle uudestaan. Talla kertaa ei tarvinnut jonotella vaan ajo perille sujui esteitta. Erittain kylma tuuli tuiversi kun kavelin ihmettelemassa maisemia padolla. Aurinko kuitenkin paistoi eli ajokeli oli varsin hyva joten padolta ajelin lenkin kohti etelaa ajatuksena kavaista Arizonassa sijaitsevaa London Bridgea vilkaisemassa. Tajusin kuitenkin ajaneeni ohi oikeasta liittymasta melko kaukana sen jalkeen joten ajelusta tuli lahinna aavikon katselua kun jatkoin matkaa takaisin vegasiin. Vuokra-auton palautus ja takaisin hotellille miettimaan illan suunnitelmaa. Koska stripin suurilla kasinoilla poytien minimit olivat suurehkoja paatin suunnata vilkaisemaan vegasin keskustan kasinotarjontaa. Ensin kuitenkin menin hieman syrjaisimmille kulmille katsomaan paikallista baarimeininkia ja sopiva kuppila nimeltaan The Bunkhouse loytyikin. Sisaan mentyani ei kestanyt kauaa kun mainio rhythm and blues bandi aloitti soittamaan. Melko vahan porukkaa paikalla johtuen mahdollisesti siita etta oli joulupaiva mutta meininki oli siita huolimatta loistava bandin soittaessa.

Soiton loputtua suunnistin katselemaan laheisia kasinoita joista ainakin osa oli hiukan matalamman profiilin paikkoja stripilla sijaitseviin verrattuna. Matalampia minimipanoksia tosiaan oli tarjolla mutta edellenkaan ei black jackia monen pakan versiona joten Fremont casinolla pelailin hetken yhden pakan versiota ja pari kymppia havittyani kavin latkimassa muutaman panoksen 3$ rulettipoytaan. Ei onnea mutta ei myoskaan suunniteltua enempaa havitty. Ennen poistumistani paatin syottaa muutaman taalan yksikatiselle rosvolle joka sitten paattikin sylkea nelisenkymppia ulos joten olin suunnilleen lahtopisteessa olemattoman pelibudjettini suhteen. Eraalta keskustan kasinolta loytyi myos asiallinen panimoravintola joten kavin pikkutunneilla viela pari alea maistelemassa.

Suomituttuihinkin oli viimein saatu yhteys joten seuraavana paivana kavaisimme lounaalla ja paikallista outlet ostoshelvettia ihmettelemassa. Illan tullen jatkoin stripin kasinoihin tutustumista ja melkein Flamingon naapurista loytyikin hiukan halvempi ja pienempi Casino Royale jonne menin ihmettelemaan nopanheittopeli crapsin varsin omituisentuntuisia saantoja kaytyani sita enne Stratospheren tornissa katsomassa vegasin valtavaa valoshowta ylailmoista. Sittemmin crapsinkin saannot selvisivat kun loysin ne kirjallisessa muodossa, ei loppujen lopuksi turhan vaikeata. Koska oli viimeinen iltani Vegasissa ennen San Franciscoon siirtymista kiertelin katselemassa viela loppujakin stripin kasinoista. Planet Hollywood oli varsin mielenkiintoinen melko hyvin toteutetun kasinon takaosassa sijainneen ravintolakujan osalta jossa taivas oli sininen ja eraalla sivukujalla kuului meren aania ja meri myoskin tuoksui. Itse kasinon puolelta loytyi varsin nayttava pleasure pit peliosasto jossa valitettavasti oli jalleen turhan suuret minimipanokset. Ei tullut juuri pelailtua edelleenkaan muuten kuin silloin talloin laitettua jokunen taala yksikatisiin. Pikkuvoittoja tuli muutamia joten ei tullut taaskaan pahemmin havittya vaan pysyttelin +/- 0 tuntumassa. Vaikka majoitus tai syominen ei vegasissa aivan omaisuuksia maksanutkaan niin rahaa todella saisi kulumaan paljon joten pitanee jossain vaiheessa palata suuremman rahatukon kera, pidin sin citysta kylla erittain paljon ja tuo nimi paasee oikeuksiinsa tosiaan vasta vahan suuremmalla rahallisella satsauksella.

---

Comments

[Timo]

Havaittavissa pientä veltostumista googlettamisessa: "nyt toki tiedan etta samansuuntainen freeway olisi vienyt nopeasti lahes Flamingon nurkalle" Plussaa toki autovalinnasta. Mainitsinko jo Suomen sateista?

[Taito]

Elvis vs. ZZ Top
Joo-o, samalta näyttää kuin Rainbow Six Vegasissakin. Vähän enemmän polygoneja taitaa olla tuossa Hoover Damissa :P

[sampo]

Ei perkele Jartsa!
Jätkä on jäykin ukko mitä boltsil dallaa: "Ei onnea mutta ei myoskaan suunniteltua enempaa havitty. Ennen poistumistani paatin syottaa muutaman taalan yksikatiselle rosvolle joka sitten paattikin sylkea nelisenkymppia ulos joten olin suunnilleen lahtopisteessa olemattoman pelibudjettini suhteen." Jätkä suunnittelee tappiotki etukäteen? Relaa nyt vähän ja hankkiudu ongelmiin!