Hintavertailuja ja liikennekaaosta Venezuelassa

---

Señor Chavez ja Venezuelan omituisuudet

Venezuelan presidentti El Señor Chavez lienee yksi erikoisimmista valtion päämiehistä joka tällä hetkellä maatansa hallitsee. Chavez istuu nyt toista kauttansa ja on järjestänyt perustuslain siihen malliin, että El Señor pystyy vielä asettumaan uudelleen ehdolle ja voi tulla valituksi kolmannelle kaudelleen. Chavez edustaa perustamaansa ’bolivariaanista’ vasemmistoliikettä jossa hän ylistää mm. Simon Bolivaria, Che Guevaraa ja Marxia. Chavez on noussut valtaan lupaamalla köyhälle ja huonoissa oloissa eläneelle kansalle muutosta joka toisi merkittäviä parannuksia kansan oloihin ja hän on luvannut karsia maata vaivanneen korruption. Näin on varmasti osittain käynytkin mutta paljon muutakin on ehtinyt presidentin vallassa ollessa tapahtua.

Tässä muutama esimerkki ”uudistuksista” joita Chavezin valtakaudella on toteutettu:

• maan aikavyöhyke on muutettu - Venezuelalla on nyt täysin oma aikavyöhykkeensä joka on UTC +4.5, eli puoli tuntia kahden muun aikavyöhykkeen välissä
  
• maan nimi muutettiin, aikaisempi Venezuelan tasavalta muutettiin Venezuelan bolivariaaniseksi tasavallaksi
  
• maan lippu muutettiin
  
• maan vaakuna muutettiin
  
• rahayksikkö muutettiin
  

Oppaamme Puerto Colombiassa totesikin, että presidentti on todella saanut aikaan paljon muutoksia - tosin ne kaikki ovat olleet juuri edelläkuvatun kaltaisia turhuuksia joita kukaan ei olisi tarvinnut.

Jotenkin vaikuttaa siltä, että Venezuela on maa joka profiloituu tällä hetkellä pitkälle päämiehensä toimien ja puheiden mukaisesti ja kuva jonka maasta ulkopuolisena saa, on valitettavasti monella tavalla väärä.

Valuutta

Yksi erikoisimmista omituisuuksista lienee valuuttakauppa. Pimeä valuuttakauppa on jokapäiväinen ilmiö ja meitä suuresti ihmetytti, että miksi ihmeessä valuutasta maksettiin tuplasti se, mitä pankeissa taaloista sai. Lopulta selvisi, että kansalaisten valuutan vientiä ulos maasta on rajoitettu. Kukin saa ottaa mukaan matkalleen vain 2500 USD matkavaluuttaa ja tämä koskee siis myös luottokortteja. Eli käteisen ja luottokortilla tehtävien hankintojen yhteismäärä on aina se 2500$. Rahaa siis ostetaan kaduilla pimeästi jotta hankintoja ulkomailta voi tehdä.

Yleisin kurssi näytti olevan n. tuplasti sen mitä virallisesti saisi. Pankista vaihdettuna taalan kurssi oli 4,4 BSf mutta pimeästi saimme 6 - 7,5 BSf. Euron kurssi olisi ollut vielä parempi, eli yhdestä eurosta olisi saanut 8-9 BSf. Paras tarjous taalasta oli 13 mutta siihen emme kyllä uskoneet. Halukkaita rahanvaihtajia riitti etenkin Caracasissa suorastaan vaivaksi asti - Maracaibossa taas sai etsimällä etsiä halukkaita vaihtajia. Normaalikurssilla vaihtaminen ei tietenkään suuremmin kiinnostanut koska oleskelu Venezuelassa olisi virallisen kurssin mukaan todella kallista.

Hintavertailuja

Tässä muutamia esimerkkejä paikallisista hinnoista:

*Pieni kahvikuppi 2 BS - 4 BS
*litra vettä 16 - 20 BS
*Ruoka-annos Caracasissa 80 BS + 10 vero & tipit, eli yli 100
*Ruoka Puerto Colombia 60 BS
*McDonalds 25 BS = päivän tarjous, BigMac ateria = 60
*Hedelmät tien varresta 8 - 12 BS = kokonainen nippu pieniä banaaneja ’suoraan puusta’
*Majoitus 185 - 400 BS

Ja nyt sitten se kaikkein suurin kummallisuus:

• Tankillinen bensaa (35 ltr.) 3,3 BS
  

Eli - pieni kahvikuppi maksoi enemmän kuin KOKO tankillinen bensaa - ei siis litra tai mikään muu mittayksikkö vaan hinta / litra taisi olla 0,07 BS. Tästä voi sitten laskea, mitä bensa maksaisi euroina:

pimeällä euron kurssilla laskettuna 10 litraa olisi 7 senttiä. Siis 10 litraa! 7 senttiä! Voi hyvä tavaton.

Kun ostimme ensimmäisen tankillisen näytti mitari todella tuota lukemaa 3,3 BS. Ensin mietti, että puuttuuko siitä nollia lopusta vai jotain edestä. Sanoin sitten Tintille, että anna sille vitonen ja katsotaan pyytääkö se lisää rahaa. Ei pyytänyt, vaan antoi 1,70 rahasta takaisin. Tiesimme kyllä, että bensa on lähes ilmaista mutta eihän sitä voinut uskoa todeksi ennen kuin sen oikeasti itse näki.

Öljyntuotanto on pitkälle valtiollistettu eli myynti ulkomaille tuottaa 80%!m(MISSING)aan valuuttatuloista. Venezuela on maailman 9. suurin öljyntuottaja joten kyllä sitä litkua tässä maassa riittää. Nyt tosin ei tiedä mitä tapahtuu, kun presidentti lupasi Kiinalle maan 25:n vuoden öljytuotannon - mistähän niitä valuuttatuloja nyt ilmaantuu? Vastalahjaksi öljystä kiinalaiset lupasivat presidentille edullisia lainoja ’hallinnon kehittämiseen’.

Öljyn hintaa ei ole maassa nostettu vuosikausiin ja kun polttoaine on lähes ilmaista johtaa se siihen, että täällä ajellaan autoilla joita muualla maailmassa ei ole minkään öljykriisien jälkeen enää nähty. Valtavat vanhat auton louskut joissa on nykyisiin verrattuna ainakin tupla bensankulutus ovat kaupunkien kaduilla käytössä etenkin ns. ’por puesto’ takseina - ne siis ovat taksin ja julkisen kulkuvälineen välimuoto.

Liikenne

Nämä valtavat täysin käsittämättömän huonossa kunnossa olevat autot tukkivat jokseenkin kaiken liikenteen. Vaikka käytössä olisi yhteen suuntaan 2 kaistaa, ei todellisuudessa oikeanpuoleinen kaista oikein johda mihinkään, koska nämä ’taksit’ tukkivat sen pysähtelemällä ihan mihin sattuu. Läheskään kaikissa autoissa ei ole jarruvaloja, vain harvoissa on vilkku ja joissakin vastaavasti palaa peruutusvalo kaiken aikaa.

Autot ovat juuri sen näköisiä, että jos hieman tönäisee ne lyhistyvät kasaan kuten sarjakuvissa. Liikennesäännöt kuulemma teoriassa ovat olemassa - kukaan vaan ei noudata niitä. Missään ei voinut tietää, että kuka väistää ketäkin, kun kaikki vaan tunkivat risteyksiin yhtä aikaa. Se kuulemma on täällä tapa - muuten ei pääse mihinkään, jos ei tunge auton nokkaa hitaasti hivuttamalla keskelle risteystä. Lopulta kun sen onnistuu jotenkin tukkimaan niin pääsee sitten kadun yli.

Jalankulkijat puikkelehtivat tämän kaiken sekamelskan keskellä ihan oman onnensa nojassa - suojateitä ei ole ja kukaan ei väistä kävelijöitä - jos sattui väistämään, niin aiheutti kaaoksen. Liikennevalot olivat viitteellisiä - n. 5 sekuntia ennen valojen vaihtumista jonon perällä jo töötättiin että ensimmäiset lähtisivät - ja yleensä ne myös lähtivät. Vähintään 5 autoa tulia aina vielä valoista läpi kun jo vihreät olivat vaihtuneet -ja ensimmäisethän olivat siis jo lähteneet punaisilla liikkeelle - kummastakin päästä valoja siis varastettiin. Jatkuvasti sai siis olla varuillaan, että mistä tulee joku kylkeen tai perään. Yhtään mitään ei kuitenkaan sattunut ja selvisimme siis liikenteestä lopulta ihan ehjin nahoin.

Sen verran mitä tällä mantereella on tullut liikennettä seurattua niin kyllä Venezuela ehdottomasti vetää kirkkaan voiton täydellisessä piittaamattomuudessa minkäänlaiseen liikennekuriin. Ajokortti on kuulemma pakollinen mutta sen eteen ei tarvitse tehdä mitään - hieman maksamalla saa kuulemma kortin kuka vaan - ja sen kyllä huomaa.

Kaiken kaikkiaan maassa siis vallitsevat melko erikoistet tavat ja olosuhteet. Tämä sinänsä on varsin harmillista, koska maa itsessään on aivan valtavan kaunis ja täynnä toinen toistaan hienompia paikkoja ja luonnon ihmeitä. Ja mikä parasta, tapaamamme ihmiset ovat olleet todella sydämellisiä ja mukavia ja meitä on kohdeltu joka paikassa erittäin hyvin. Eipä olisi ihme, vaikka vielä Venezuelaan tulisi palattua - paljon hienoja paikkoja jäi näkemättä.

---

Photos

Maracaibon lahden tuontantolaitoksia
Maracaibon sanotaan sijaitsevan öljylätäkön päällä. Lahdella tuotetaan iso osa Venezuelan öljystä.

Halpaa bensaa?
Bensan hinta vaihteli välillä 0.07 - 0,10 BS / litra.

Kallista bensaa?
Tämä taisi olla kallein litrahinta johon törmäsimme, 0,10 BS / litra.

Ei peiliä?
Mihin ihmeeseen sitä voisi tarvita?

Mikä ihme tämän pitää kasassa?
Olisiko maali?