Limaset rannat

---

Limaan saavuttuamme lähdimme suoraan Mirafloresin kaupunginosaan. Siellä kierrettiin hostelleja läpi, joista neljäs oli meidän mieleen. Eli oma huone omalla wc:llä. Hinta oli taas hitusen kalliimpi kuin aikaisemmissa Perun paikoissa, mutta ei auta itku markkinoilla. Koska huoneessa oli hieman tunkkainen tuoksu (mitälie hometta) ajateltiin, että vaihdetaan paikkaa seuraavana päivänä. Hetken aikaa hotellilla huilattuamme lähdettiin kohti Mirafloresin ”keskustaa” ja käytiin syömässä. Ravintoloiden läheisyydessä oli ihan mukavan oloinen puisto, jonka ohi käveltiin seuraavina päivinä vielä useamman kerran.

Mirafloresin rantakaistaleella on Centro Comercial Larcomar, joka käsittää monia kalliita ravintoloita, liikkeitä, huvittelualueen (mm. keilausta, peliluola, leffateatteri). Käytiin siellä ihmettelemässä ympärille ja katseltiin hienoja maisemia merelle. Illalla osallistuttiin hostellin järjestämään BBQ-meininkiin. Siellä meitä oli omistaja, pari työntekijää ja viitisen asukkia. Liha oli hyvää ja kaljakin maistui vallan mainiolle. Siellä tuli taas vaihdettua reissukuulumisia chileläisen pariskunnan ja yhden hollantilaisen kanssa. Illan lähestyessä puoltayötä päätettiin vetäytyä nukkumaan. Oltiin oltu koko päivä liikenteessä, joten unta ei tarvinnut kauaa venailla.

Seuraavana päivänä unohdettiin ravaaminen hostellien välillä ja päätettiin kestää homeinen haju ja jäädä samaan paikkaan. Lähdettiin San Isidron kaupunginosaan, koska meidän piti muutella hieman lentoaikatauluja American Airlinesin toimistossa. Homma meni yllättävän kivuttomasti. Lentopäivämäärien muuttaminen oli ohi kymmenessä minuutissa eikä se maksanut mitään. Lentotoimiston jälkeen Katja kävi katselemassa vaatteita ja Tomi kävi Nikonin kameraliikkeessä kyselemässä sukelluskoteloa kameraan. Omistaja sanoi, että sellaista ei löytyisi varmaan koko Perusta, joten se siitä kotelon ostosta. Illalla päätettiin vaihtaa viihteelle ja mentiin Larcomarin ostokeskukseen pelaamaan biljardia ja keilaamaan. Ei kuitenkaan lähdetty illalla pidemmälle vaan mentiin nukkumaan ihmisten aikoihin.

Seuraava päivä oli aika samankaltainen kuin muutkin. Meillä ei ollut mitään ohjelmaa, eikä meitä oikein kiinnostanut Liman nähtävyydet, joiden takia olisi pitänyt lähteä muihin kaupunginosiin. Surffaus olisi voinut olla kivaa, mutta vedet olivat taas niin likaisia, että ei kiinnostanut. Käveltiin siis pitkin poikin Mirafloresia ja lopulta päädyttiin elokuvateatteriin katsomaan päivänäytöksen leffaa (lippu maksoi reilun euron!). Leffan jälkeen hostellille, missä hollantilaisen kanssa sovittiin kimppataksi seuraavaksi aamuksi lentokentälle. Hän koneensa Caracasiin lähtisi 10 minuuttia ennen meidän lentoa Bogotaan, joten ajoitus oli täydellinen ja kaikki säästäisivät taksimatkassa. Lima ei todellakaan ollut nähty, mutta tyydyttiin tällä kertaa yhteen kaupunginosaan ja mentiin nukkumaan.

---

Photos

Ranta
Ei käyty uimassa..

Comments

[MAMA]

Einsteinin suhteellisuusteoria
Matkatoimistot väittää, että majoituksen tason tähdittäminen on suhteellista kohdemaasta riippuen. Tarkottaako se siis, että yks torakka on viis tähteä, mutta viis torakkaa on vaan yks tähti? Ja kyllähän se kummasti satunnaista matkailijaa karaisee pulahtaa aurinkorannalla ameebojen ja pallokalojen joukkoon snorklailemaan.

[MAMA]

´´Solen skiner suoraan silmään´´
Kyllä näyttää Mirafloresissa ainakin mollikka paistavan sinisellä taivaalla, vaikka totuus limasista rannoista oliski toinen. Meilläpä on ensi yönä kuun pimennys, vaan ei näy, kun taivas on pilvien peitossa. Eikä täällä päivisinkään oo pelkoa D-vitamiinin yliannostuksesta. Mutta eipä hättee, jaffat tulloo!