Viva Quito!

---

Haikein mielin jatettiin Mancoran surffiparatiisi lauantaina ja matkustettiin Ecuadorin puolelle.
Mancorassa vietettiin kunnon rantalomaa uimisen ja lautailun merkeissa. Enpa voi sanoa olevani viela varsinainen surfer girl, mutta oli huikea tunne kun oli saanut melottua kunnon matkaa merelle pain ja sitten tuli kunnon aalto, jonka kyytiin sattui paasemaan. Aaltohan nimittain vie eteenpain lujaa ja samalla vahan jannaa milloin aallon harja kaatuu paalle vai kaatuuko ollenkaan. (Eihan se luultavasti kaadu, jos hyvan aallon on alleen saanut, mutta kokemattomana asia jannittaa) Perjantaina oli tyynta, eika paasty aalloille joten tyydyttiin uimiseen ja yleiseen hengailuun. Ruoka oli hyvaa ja meininki rauhallista. Perjantai-iltana kaytiin tanssahtelemassa. Mancoran kavijoille hotellisuositus: Casa Azul tai Casa Hospedaje (molemmat nimet kaytossa). Hotelli on vallan mainio; siivous tapahtuu paivittain, henkilokunta on tosi mukavaa, hotelli sijaitsee aivan rannalla ja isolta parvekkeelta on mahtavat nakymat merelle. Lisaksi loytyy kaapelitv ja naapurissa on ok aamiaispaikka. Loytyy Sol y Mar- hotellin vieresta, mika taas mainitaan seka lounarissa (Lonely Planet) ja Footprintissa.

Quitoon saavuttiin aikaisin eilisaamuna ja aamu-unien jalkeen lahdettiin tutkimaan kaupunkia ja tutkimaan mita Quiton synttaribileilla on tarjottavana. Reilun viikon kestaviin bileisiin kuuluu mm. harkataisteluita ja sellaisesta loysimme itsemme tanaan. Harkataisteluareena oli taynna lierihattuihin sonnustautunutta yleisoa (meillakin tottakai moiset hatut 😊) ja tunnelma oli kuin hyvilta suomalaisilta festareilta. Oluttelttoja loytyi, pikaruokakojuja seisoi vieri vieressa ja tuotenaytteita jaettiin. Aurinkovoide oli tosi jees, niin kauan kuin aurinko paistoi. Itse taistelu oli aika ristiriitaista katsottavaa. Parhaat, eli agressiivisimmat harat saivat koko yleison mukaan ja toreron (taistelijan) liikkeita oli mukava katsoa, mutta toisaalta taistelu olisi ollut reilumpi jos harkaa ei olisi porukalla kiusattu ja pistelty. Alkuunhan harka juoksee areenalla melko villisti jolloin kentalla on useampia viitanheiluttajia vasyttamassa harkaa ja matadorit itse asiassa juoksee yleensa sermin taakse suojaan. Vahan ajan paasta kentalle tulee pari ratsastajaa (picadoreja) jotka piikein "keihastaa" haran. Tarkoituksena on heikentaa harkaa lopputaistelua varten. Aika hurjaa oli katsoa haran hyokkaysta hevosta kohden (hevosella on paksut suojat kyljissaan ja laput silmilla. Sen verran tyynesti ne siella seisoivat, etta ilmeisesti polleihin ei sattunut) Taman jalkeen harkaa taas juoksutettiin, kunnes areenalle ilmestyi kaksi miesta, molemmilla kaksi piikkia kadessaan. Nama piikit iskettiin haran niskaan juosten (ja sitten kiireen vilkkaa pois). Kaiken taman verenvuodatuksen tarkoituksena tosiaan on heikentaa haran voimia lopputaistelua varten, jossa matador on kaksin kentalla haran kanssa, kunnes miekka uppoaa harkaparan niskaan ja kuolema koittaa.

Koko tapahtuma on sailynyt nykyisessa muodossaan jo useamman sata vuotta ja olihan rituaaleissa kieltamatta huvittavatkin puolensa. Aika monta kertaa saatiin hyvat naurut taistelijan liikkeiden ja koomisen poyhkeilevien rinnanroyhistysten ansiosta. Parhaat selatykset kirvoittivat yleison huutamaan toredoreille ekstapalkinnon, jolloin kuolleelta haralta leikattiin korvat ja ojennettiin toredorille. Kaikkine rituaaleineen tapahtuma oli ihan kiva kokea kerran, mutta eikohan yksi kerta riita. Ymmarran hyvin elaintensuojeluliikkeiden tuomion ko. tapahtumaa kohtaan, ei ole kovin reilua etta kentalla on kymmenen ihmista yhta harkaa vastaan, olkoonkin etta elain on iso ja vahva. Kuolema sinansa tapahtui nopeasti, mutta pistelya, siis oikeastaan elainraakkaysta, saisi mielestani vahentaa radikaalisti tai lopettaa kokonaan.

Ecuador vaikuttaa tahan asti nakemistamme Etelaisen Amerikan maista ehdottomasti vauraimmalta, mika tuntuu myos lompakossa. Vaikutteita on selvasti otettu paljon Yhdysvalloista, tunnetuimmat ketjut loytyy kaikki ja ostarit voisi hyvin loytya mista tahansa pohjois-amerikkalaisesta kaupungista. Onhan yhdysvaltain taala tosin maan virallinen rahayksikkokin, asialla voi olla jotain yhteytta... Saa nahda miten Ecuadorin kay jos dollari jatkaa alamakeaan pitkaan. Julkinen liikenne toimii ja ne muutamat kaupungit mita bussin ikkunasta ehdimme nahda ennen pimean tuloa vaikuttivat siisteilta ja toimivilta. Se mista antaisin Quitolle moitteita on saa; ollaan reilun 20 kilometrin paassa paivantasaajalta ja etenkin oisin palelee hirveasti! Nukutaan kolmen peiton alla, jotta tarettaisi edes jotenkin. Jo nyt kauhistuttaa ajatus Suomeen paluusta, miten ihmeessa siella sailyy hengissa kun nytkin etsitaan lentoja rannikolle missa ei tarvitse palella. Ja ollaan kuitenkin koko ajan aika lahella paivantasaajaa...

---

Photos

Tyynimeri
Rauhalliset aallot, ei paasty surffaamaan joten oli aikaa kuvata. Siella se olisi Kiina toisella puolella.

Harkataistelussa
Toredor vastaan harka

Epareilua?
Harka puskee, niskaan tyonnetaan tikkua

Loppunaytos
Matador esittelee taitojaan