1,2,3, Bungy...

---

...ja taman jalkeen kolme sekuntia vapaata pudotusta kohti rotkon pohjalla kristallinkirkkaana haamottavaa turkoosin sinista jokea...

Bungy-hyppaaminenhan on yksinkertaista: hyppaat sillalta alas kohti tyhjyytta....helppoa eiko totta ? - Vaikeaksi tilanteen tekeekin ainoastaan se, etta jarki sanoo toisin - ja se todellakin sanoo: eihan alla haamottavaan tyhjyyteen voi hypata. Emmehan me ole lintuja, joten meita ei ole luotu lentamaan vaan hoipertelemaan maan kamaralla.

Parhaan esimerkin itse hyppaamisen vaikeudesta antoi edellani hyppaamista yrittanyt irkku - joka siis jo kuului siihen noin kymmeneen prosenttiin, jotka haluavat/uskaltavat edes harkita hyppaamista. Han tarisi hiesta markana jo ennen kuin oli paassyt edes itse sillalle. Siina vaiheessa, kun hanet oli puettu valjaisiin lahtovalmiiksi hyppaamaan, olikin han jo puolittain paniikissa. Muutaman minuutin odottamisen jalkeen hyppymestarin kysyttya haluaako han varmasti hypata, olikin hanen helppo kaantya hyppytasanteelta takaisin kohti kassaa pyytaakseen rahojansa takaisin.

Minun tultuani vuoroon olivatkin hyppymestarit harvinaisen sosiaalisia ja juttelunhaluisia - ilmeisesti ajattelivat, etta minunkin olisi helppoa peraantya, kun juuri edellani oli tullut niin sanotusti pupu poksyyn. Kuten kuitenkin arvata saatatte niin hypattya tuli - aika luonnollista tosin, koska edes kirjoitan tata blogia - voi olla etta olisivat tarinat taalla blogissa vahissa jos olisi kaantynyt valjaista takaisin kohti kassaa... 😊

Hyppya ennen kiinnitetaan valjaat nilkkoihin ja kavelet niiden johdosta kavelet kuin kahleissa hyppyalustan reunalle. Katsot reunalta alas ja tajuat kuinka korkealla oikeasti oletkaan, vaikka tekemani hyppy ei ollutkaan kuin 43 metria - korkeimmat ovat reilusti yli sata metria, 134 metria jos ollaan tarkkoja. Tuokin hyppypaikka sijaitsee tosin taalla Queenstownissa. Sillan reunalla hyppyalustalla seisoessasi on lihakset jotenkin saatava hyppaamaan ja tama onkin se hypyn vaikein kohta, koska kaikki tahdottomat refleksisi ja harmaimmatkin tahdonalaiset aivosolut ovat koko hyppaamista vastaan.

Hypattya kuitenkin tuli, vaikka odottaessasi hyppyalustalla sekunnit tuntuvatkin tunneilta. Itse asiassa olin niin innokas hyppaamaan etteivat hyppymestarit ehtineet edes antaa lupaa hyppaamiseen perinteisella Bungy-hypyn lahtolaskennalla: 1,2,3,Bungy - ennen kuin olin jo matkalla kohti alla haamottavaa jokea... 😊 ...no toisaalta on myonnettava, etta mita kauemmin asiaa olisi hyppytasanteella miettinyt sita todennakoisemmin hyppya ei olisi tullut suoritettua...

Kun siis vihdoin sain lihakseni hyppaamaan, tuntui itse hyppy hienolta. Jokainen joka on joskus hypannyt vapaaseen pudotukseen uskoo varmasti taman. Muutaman sekunnin vapaana "liihottamisen" jalkeen tunnet kuinka jalkoihisi kiinnitetty kumi alkaa ensin hitaasti hidastamaan vauhtiasi aina siihen asti kunnes vihdoin tunnet paasi vajoavan jaisen kylman joen pinnan alle. Pinnan alle tosin vain hetkiseksi, jonka jalkeen nopea vauhdin muutos takaisin kohti ylailmoja. Tassa vaiheessa tulee hieno itsensa voittamisen tunne, koska suurin este hyppaamiselle todellakin ovat oman paasi sisalla vallitsevat pelot ja epavarmuudet, jotka viimeistaan tassa vaiheessa laukeavat suunnattomana hyvanolontunteena.

Ensimmaiselle hypylle hyppaamani 43 metria tuntui riittavalle, vaikka jotkut menevatkin heti paikalliseen "highwire" nimiseen hyppyyn , joka suoritetaan hiihtohissin tapaisesta kabiinista, josta vapaapudotus kestaa yhdeksan sekuntia...aika villin nakoinen laite (tama on siis se 134 metria). Hyppaamani Kawarau bridge on kuitenkin koko maailman ensimmainen kaupallinen bungy-hyppypaikka, jossa on erillinen keskus kertomaan koko hyppaamisen historiasta ja on sanottava, etta hypyn varsinaiset esi-isat Vanuatulla olivat "hieman-kovempia-kavereita" kuin me nykyiset kumilangan varaan hyppaajat...

Lisailemme taas kuvia tastakin tapahtumasta, kun paasemme sopivien laitteiden aareen !

---

Photos

Kotkan siivet....
....valitettavasti nama siivet eivat kantaneet eteenpain - huomatkaa kuitenkin hallittu lentoasento... ;)

Comments

[Anu]

Wau!
Rohkea temppu! Mie en ois uskaltanu... Hui... (:

[Leena]

kaikki rajat näyttävät tulevan testatuiksi
Hei vaan huimapäät. Ajattelen kuitenkin, että kuoleehan sitä vähemmälläkin. Onnea Hannulla näyttää vielä riittävän. Kehoittaisin kuitenkin harkitsemaan vielä yhden kerran, ennen kuin pudottautuu moisen köyden varaan. Jokin kuitenkin voi joskus pettää. Olkaahan varovaisia niissä harrastaksissanne. Pääsette ehjinä sieltä takaisin tänne tavallisten tallaajien maahan.