Aurinko paistaa ja matka taittuu kiwien maassa

---

Kaikki mita olette kuvitelleet Uudesta Seelannista, on totta! Marketista saa kiwi-hedelmia noin 50 centilla/kg, maisemat huokuvat jylhyytta lumihuippuisten vuorien ja metsien voimalla ja ihmiset ovat ikuisella lomafiiliksella! Jos olette lukeneet saatiedotuksia tanne etela saarelle niin voimme ilolla kertoa, etta ne eivat pida paikkaansa, vaan kuljemme paivat sandaaleissa ja shortseissa noin +15-19 asteen lammossa. No, Suomen hellekesan jalkeen tuo varmaan kuulostaa vain pienelta vahalumiselta talvelta, mutta pitakaa mielessa, etta paikallisille tama ON talviaikaa ja kuumaa kaakaota tarjotaan joka kuppilassa.

Matka on jatkunut hyvissa tunnelmissa Wellingtonista ja pohjois saarelta 3 tunnin lautta ylityksella etelaisimmille maille ja ensin Nelson-nimiseen kaupunkiin ja sielta pieneen kylaan nimelta Westport. Paivat nailla lyhyilla pysahdyksilla tuppaavat olemaan samantapaisia: huoneeseen viemaan tavarat, kauppaan, kavelylle, tekemaan ruokaa ja sitten loppu ilta sujuukin mukavasti yleensa rupatellen muiden matkustajien kanssa. Eraana iltana saimme nauttia majapaikassamme harvinaista herkkua eli omistaja tarjosi bussilastillemme viinimaistajaiset. Voimme ilolla todeta, etta myos uusi seelantilaiset viinit ovat oikein mainioita! Nelsonissa kapusimme Uuden Seelannin keskipisteeseen, joka sattuu olemaan aika jyrkan nousun takana, mutta palkkioksi saimme upeat nakymat merelle, kaupungin ylle ja ikuisille lampaiden kansoittamille niityille.

Tositarinoita eri kulttuurien erilaisista lapsuudenmuistoista: kerroimme parille irlantilaiselle paivana muutamana, etta suomalaiset lapset tekevat elamassaan kaksi asiaa: 1) pissivat sahkopaimeneen ja 2) pistavat kielensa pakkaspaivana rautatankoon. Tasta innostuneena aloimme eilen keraamaan vastaavia kokemuksia muilta kansoilta ympari maailmaa ja tuloksina voimme kertoa, etta suomalaiset veivat kirkkaan kullan tassa lajissa! Irlantilaiset tulivat hyvina kakkosina kertomalla, etta he hiipivat nukkuvien lehmien viereen ja kaatavat niita. Humh...??? Saksalaisen kertomana (poika kylla sanoi, ettei tapa tule Saksasta...) kuulimme, etta jos lammaslauman saa jollain tavalla shokkiin, esim. avaamalla sateenvarjon niiden nenan edessa, niin lampaat kaatuvat maahan kyljelleen ja leikkivat kuollutta. Kuva sadoista Uuden Seelannin lampaista leikkimassa kuollutta, sai kohtuullisen hyvat naurut sekin. Ranskalaistytto vaitti etteivat he tee mitaan vastaavaa... Kulttuuri antropologiaa tamakin.

Maorikulttuuri kiehtoo meita molempia ja olemme kiitettavissa maarin tormanneetkin siihen taalla kiwien maassa (silla nimella paikalliset kutsuvat itseaan). Monissa paikoissa tarjotaan tietoa Maori-kulttuurista, kaupunkien nimet ovat seka maoriksi etta englanniksi ja monet museot ovat omistaneet useita saleja vanhoille tavoille. Hieman pinnan alla pyrkii esiin kulttuurien valinen kuilu, mutta maorit ovat kylla kiitettavasti saaneet jalansijaa joka paivaisessa elamassa joka joka puolella nakyy. Mielenkiinnolla olemme kierrelleet museoissa tutustumassa maan historiaan ja pari kertaa olemme saaneet oikein luentoja maoreista heilta itseltaan. Ensimmainen mielenkiintoinen yksityiskohta heidan kulttuuristaan on etta patsaat, joita he tekevat esi-isistaan, eivat kuvaa ihmista itseaan vaan heidan "rumaa" sisinta olemustaan. Nain koska he uskovat ettei kukaan ihminen ole Jumalan kuvan arvoinen kun hanet ikuistetaan. Toinen mielenkiintoinen tarina oli, etta he muistavat esi-isansa historiallisten tapahtumien kautta ja sita kautta kuka oli vallassa tuolloin eli esm. kun naapuri heimo hykkasi kylaan ja he muuttivat etelammas uusille maille niin silloin oli vallassa se-ja-se. Meillahan ennemminkin sanotaan, etta "Napoleonin aikoina...". Ensimmainen kerta kun naimme perinteisesti tauoidun maorin, Hanna jai tuijottamaan suu allistyksesta auki niin mielenkiintoinen naky oli.

Matka on jo jatkunut kohta koko etelasaaren lapi ja olemme enaa yhden paivamatkan paassa Uuden Seelannin viimeisesta kohteestamma Christchurhista. Valitettavasti suunnitelmamme viettaa yksi paiva maan yhdessa kauneimmista luonnonkohteista, Millford Soundissa, jai toteutumatta, koska tie sinne oli suljettuna lumivyoryvaaran takia. Yksi aikainen aamu kuuden heratys ihan turhaan...

Emme varmaankaan voi vieda Uudesta Seelannista kotiin ihan yhta erilaisia ja uusia kokemuksia ja muistoja kuin edeliselta mantereelta, mutta olemme silti nauttineet matkan tastakin osuudesta. Isoin kiitos siita kuuluu niille ihmisille, joiden kanssa olemme matkustaneet. Olemme voineet menna muiden kanssa ulos, jakaa kokemuksia ja nauttia hyvista nauruista. On vaikea uskoa, etta olemme olleet samassa porukassa jo melkein kolme viikkoa ja taalla Quuenstownissa tiemme eroavat. Mutta varmastikin parhaimmat muistomme elavat heidan mukanaan!

Pitkaan aikaan emme olekaan jakaneet ruokakokemuksia kanssanne! Taallahan nyt tietysti paamaarana oli syoda lammasta, mutta ihme kylla saavutimme tuon vasta askettain kun tormasimme intialaiseen ravintolaan, missa ruokalistalla oli myos lammasta perinteisilla intialaisilla, tulisilla kastikkeilla. Ei siis ihan perinteinen tapa valmistaa lammasta, mutta hyva esimerkki siita, miten paljon aasialaisia taalla oikeasti on ja miten he ovat sekoittuneet muihin kulttuureihin. Taivas syomisen suhteen avautui kun seka Wanakassa etta Quuenstownissa loysimme sattumalta karkkikaupan, joiden hyllyilla komeili salmiakkipusseja! Hannan yolliset unet salmiakkiherkuista haihtuivat samantien ja Hannulle jai tehtavaksi enaa pitaa tiukasti kiinni lompakosta ja Hannan kadesta etta kaupoista paastiin joskus poiskin! Taman paremmaksi ei karkkipaiva enaa tule! 😊

Yksi merkkipaalu matkallamme tuli tayteen tanaan 20.9.. Nautimme Australialaista kuohuviinia makuupussien alla ja skoolasimme neljannelle vuosipaivallemme ja totesimme, etta ansaitsemme taysin toisemme... 😊

---

Photos

Maisemaa matkalla kohti Queenstownia
Etelaiset alpit olivat suurimmalta osaltaan pilviverhon takana. Valitettavasti myos Uuden-Seelannin korkein vuori Mt. Cook

Liikenneruuhka matkalla kohti Queenstownia
Autoja ei paljoakaan tarvittu taman ruuhkan aikaansaamiseksi....nyt muuten ymmarramme paljon paremmin miksi lampaita pidetaan niin pelokkaina elaimina... :)

KE:n tytot
Tassa matkaseurueemme kauniimman sukupuolen edustajat viimeisena iltanamme Queenstownissa pidetyilta "teekesteilta".

KE:n pojat...
...ilmeisesti laulamassa karaokessa serenadia askeisen kuvan hammentyneille tytoille.... ;)

ME
...ja kuten huomaatte oli kyseessa TEE-kestit. Hiprakassa tama etela-amerikassa opittu tangoliike ei nimittain olisi onnistunut...

Comments

[Irma-äiti]

Hyvät ansiot siis molemmilla
Kuulostaa hyvältä , etenkin loppukommenttinne.Onnea vain vuosipäivällenne näin jälkikäteenkin! Muutenkin täälläolijoista tuntuu hyvältä havaita, että te osaatte yhdessä nauttia kaikesta näkemästänne ja kokemastanne siellä maailman äärissä ja olette vieläkin olleet turvassa. Taas muistui mieleeni laulu lasten partioajoilta-"Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen..."ja usein hyräilen sitä teitä ajatellessani. Meillä alkoi isän kanssa haasteellinen, mutta mielenkiintoinen LC-vuosi, joten luulisi eläkeläisten dementian edes hivenen siirtyvän tuonnemmaksi. Vasta ensi lauantaina lähdemme Leville ja katsotaan miten ruskan kanssa käy , sillä ennusteissa näkyy jo lumi-ja räntäsateitakin. Tiedoksenne myös, että Thaimaassa on menossa vallankaappaus, joten pitäkää silmät ja korvat auki ennenkuin lähdette sinnepäin. Rakkaudella : äiti ja isä

[Leena]

onneksi olkoon
Oli riemastuttavaa jakaa taas matkakokemuksianne. Odotimme jo terveisiänne, vaikka luotammekin teidän matkanne onnistumiseen vahvasti. Täällä jatkuvat kauniit syyspäivät ja ruskan värit alkavat näkyä yhä selvemmin. Olen nyt Hesingissä lapsia katsomassa. Ovat kasvaneet taas isommiksi ja pieninkin väittää olevansa jo iso tyttö. Yritämme päästä jonnekin kulttuuririentoihin kun kerran olen täällä. Luulen, että jotakin löytyy. Yritän saada lapsetkin tähän koneen ääreen joku ilta. Terveisiä Sannalta, hän on mennyt uuteen koulutusalansa työhön ja on innostunut siitä. Arki ei näytä kuuluvan teidän päiväohjelmaan, vaikka kerrottekin jotakin sen kokemisesta. Jatkukoon mukava lomafiilis ja hyvä yhteisymmärrys välillänne t äiti