Hyvien uutisten paiva

---

Tervehdys taas teille,

Ajattelin taas vahan paivitella, niin nama tilanteet ja kuviot muuttuu yllattaen...

Mullahan alkoi se laukkarata homma maanantaina, lupasin tosiaan kokeilla sita hetken, mutta ei siita mitaan tule etta pedista pitaisi nousta 2.30 aamuyolla kun kymmenen muuta asukasta ramppaa kokoillan tietenkin edestakaisin huoneessa ja touhuaa herraties mita.. Kuitenkin suurinosa homman asiakkaista, eli hevosista on 2-4 vuotiaita oreja joilla ei paljon valilla paassa liiku, suorastaan typeraa olisi niiden kanssa pelleilla puolinukuksissa kun siina oikeasti voi kayda huonosti, niita on senverran paljon vahassa tilassa. Enka kuitenkaan olisi halunnut sita 3-4 kuukautta taalla gold coastilla viippya joten se siita.

Ongelmaksi mulla on viimeaikoina muodostunut rinkka, ostin sen tosiaan sielta Seppalankankaan kirppikselta kymmenella eurolla ja on se hintansa maksanut nyt takaisin, on vaan alkanut vituttaa se sakki johon saa sullomalla sulloa kaiken ja senjalkeen kaivaa eli kaikki rytistyy ja tuntuu etta samase peseeko pyykkia kun kamppeet menee ihan pilalle kuitenkin.. En yksin ole tosiaankaan taman murheen kanssa taalla, kaikki kiroaa etta kun ajatellaan etta lahdetaan reppumatkailemaan se selkareppu on tosiaan kaytannollisin.. Nain ehka onkin mikali matka suuntautuu tiibetin ylangoilla vaeltamaan, mutta melkeinpa missatahansa muualla maailmassa saa kateudesta vihreana punnertaa oman taakkansa kanssa kun aasialaiset kipittaa ohitse kaytannollisten pikku perastavedettavien ja siistien matkalaukkujen kanssa.

No, ei tama nyt mikaan maailmojakaatava probleema ole, mutta on kummasti vahentanyt innokkuutta liikkua ympariinsa ja taistella tayspakkauksen kanssa. Kunnes tassa eraana paivana olin vaihtamassa huonetta taalla surfersissa ja kirosin jo etukateen. Yhtakkia sitten huomasin etta mikas tuo matkalaukku tuolla sangynalla nokottaa.. Olin sita jonkun kanssa ihmetellyt jo monta viikkoa sitten kun olin samassa kampassa melkein kuukauden jo viihtynyt ja otin pakaasin nyt tarkempaan syyniin niinsanottuna, eli avasin. Tassatapauksessa voin vakuuttaa, etta joku on sen sinne tarkoituksella syysta tai toisesta jattanyt, silla laukku oli taysin tyhja ja mina olen ollut ainut pidempiaikainen asukas huoneessa. Eli siis kaytannossa laukun laillinen omistaja tassavaiheessa. Kukaan ei SATTUMALTA tyhjenna matkalaukkuaan, nappaa kamoja kainaloon ja unohda sangynalle... Ja arvatkaas mita? Kylla, kyseessa on valtaavn kokoinen, punainen, PERASTAVEDETTAVA KOREALAINEN matka-arkku, johon mahtuu, ei ainoastaa kaikki kamani kenkia, makuupussia ja -alustaa myoten, vaan myos vihrea sissimallinen rinkka josta en viela kuitenkaan kehtaa kokonaan luopua!

Aloin siis todenteolla miettia jatkoa matkaan kun kaytannonpuoli helpottui dramaattisesti. Kaikki onkin nyt oikein kadehtinut miten kateva matkustuksen kannalta laukku on... Tanaan aiemmin tormasin respassa muutamaan ruotsalaiseen poikaan ja he lupasi lainata mulle surffilautaa myohemmin kun menimme rannalle. En ole koskaan ollut oikein innokas meriuimari, aallot, virtaukset, kaikki se on vahan liikaa.. Kunnes kokeilein lainelautailua! Ajattelin aina etta en tykkaa kun se vesi muutenkin hirvittaa mutta nyt tuntuu ettei parempaa juuri ole! Surffailimme koko iltapaivan, tai mulla meni koko paiva siihen ylosnousun yritykseen, tuloksetta.. Ei ilmeisesti yksinkertaisesti kasivoimat riita, tosin mulla on lyhytmallinen lauta joka on huono aloittelijalle se on niin paljon kiikkerampi. Toinen yllatys oli etta keskittyminen on niin huippua ettei niista virtauksia sunmuita juuri ehdi pahkailla ja meresta pystyy viimeinkin nauttimaan eika se ole sita selviytymistaistelua. En enaa ollenkaan ihmettele miten surffareille on niin hyvat kropat, tunti lautailua paivassa voittaa varmasti vaikka mitka kuntokinkerit salilla.

Uupuneen tallustelin sitten takas hotelliin myohemmin ja mietin taas etta then what?

Viime elokuussa kun lahdin sinne karjatilalle toihin mietin etta miten paasen sinne Mt Isaan... Yli 2000 km matkaa, lentoja tekee ainoastaan Qantas monopolina eli hinnat sen mukaiset, Greyhound-bussi samoin aivan riistohinnoissa ja paatin sitten selvittaa kuinka pitkalle paasen liftaamalla Brisbanesta. Monet kauhistelee kuinka vaarallista se on, ja hullun hommaa onkin seisoa jossain tienposkella peukalopystyssa, kukaan ei tunne sua, kukaan ei tieda kenen kyytiin lahdet, ei ehka edes nae sua eli riskit on aika suuret. Kuitenkin Australia on niin suuri maa etta taalla on kuljetusliikennetta pilvin pimen, varsinkin suurimpien kaupunkien valilla pitaisi melkein rakentaa roadtrineille omat vaylat.. Eli suhteellisen turvallista on marssia jollekin suurelle huotoasemalle, siella paikan henkilokunta usein tuntee kuskeja jotka ajaa samaa reittia jatkuvasti ja osaavat kysella nailta suostuuko kukaan antamaan kyytia tai tuntevatkok ketaan joka on siihen suuntaan menossa. Sanotaan etta todennakoisyys sille etta kay hullusti on paljon pienempi tassatapauksessa kun sut nakee ja puhut kymmenille ihmisille ja kannykat on keksitty eli lahetat rekkarin jollekin tutulle ja tiedon koska paaset perille.

Noniin, en ole nyt kuitenkaan lahdossa liftaamaan ja paasin lopulta Mt Isaan aikoinaan. Jonkin verran siina tosin kesti silla jain Townsilleen jumiin yoksi rankkasateiden vuoksi jotka olivat tukkineet tiet. Seuraavana paivana loysin karjarekkaa ajavan kuskin joka oli lanteen matkalla, mika on hiukan kinkkisempi suunta loytaa liikennetta. Taman kundin nimi oli kuitenkin Andrew ja lahdimme matkaan. Andy oli toissa vahan pohjoisemmassa yhdella suurista karja-asemista mika tuli ilmi kun tuli puheeksi oman matkani tarkoitus. Suuntasimme ensin vahan T-Villen ulkopuolelle poimimaan muutama traileri hanen pomon farmilta. Samalla kun he sovitteli kolmea peravaunua toisiinsa juttelin hanen pomonsa Mickin ja Trishin kanssa vahan siita sun tasta ja he kutsui omille tiluksilleenkin toihin, laittoivat puhelinnumeron mukaan ja kaskivat ottaa yhteytta ellen tykkaa olla Isassa.

Tanaan kaivoin sitten numeron esiin, pirautin heille ja nyt nayttaa silta etta heilla voisi olla duunia kunhan saavat sesongin kayntiin. Sikali homma olisi hyvaan saumaan etta heidan tila Esmeralda on paljon pohjoisemmassa = toivottavasti ei taysin aavikkoa ja sielta olisi helpompi siirtya Darwiniin loppujen lopuksi josta parhaat lennot lahtee.

Well well, lupasivat ottaa asioista vahan selvaa ja soittavat parin paivan kuluttua uudestaan miten tassa kay... Mikali hommia loytyy luulisin etta kyse on pidemmasta keikasta, Esmeralda oli muistaakseni miljoona eekkeria eli kevat erotuksissakin menee jonkin aikaa, yritan nimittain loytaa homman joka kantaisi melkein sinne elokuulle saakka.

Mitas tasta tuumaatte? Tanne on tulossa syklooni, eli hurrikaani huomenna tai ylihuomenna sanoi hengenpelastaja rannalla kun kyselimme ruotsalaisten kanssa mista loytaa isompia aaltoja.

---