Advertisement
Published: August 8th 2007
Aamulla herätyskellon pärähdettyä Mexico Cityssä, viskattiin rinkat selkään ja lähdettiin respaan tilaamaan taksia lentokentälle. Samalla tuli kysäistyä olisiko metro halvempi matkustaa. Kyllähän se oli, joten kirmattiin lähimmälle metroasemalle. Lentokentän pysäkillä sitten todettiin, että ei se metro tullutkaan ihan kentälle asti, vaan jäätiin vajaaksi kilometrin pari. Samalla päästiin kokemaan aitoa kuplataksi-tunnelmaa, koska meidän piti heiluttaa sellainen päästäksemme ajoissa kentälle. Kentällä check-in meni yllättävän nopeasti, joten ehdittiin muuttaa tulevia lentoja siinä ohessa. Otettiin Dallas meidän reissu-suunnitelmasta pois ja siirrettiin siitä vapautunut aika Kaliforniaan. Ei se JR kuulemma enää hengaile Dallasissa päin, joten mitäs me siellä tehtäis..
Lento Los Angelesiin ei mennyt suoraan, vaan jouduttiin vaihtamaan konetta Dallasissa. Matkalla Dallasista Los Angelesiin ystävällinen lentoemäntä yllätti meidät ja toi meille neljä pikkupulloa sisältäen Bayleysiä, Kahluaa ja jotain muuta likööriä ja toivotteli hyvää matkaa Suomeen. Ensivaikutelma Yhdysvalloista oli siis erinomainen. Koneen laskeuduttua Los Angelesiin haettiin reput ja hypättiin autovuokrausfirman shuttle-bussiin. Puolen tunnin vakuutustenväännön jälkeen ajettiin vuokrafirmasta ulos vuoden 2007 Ford Mustangilla (Ei saatu V8 koneella, vaan jouduttiin tyytymään V6:seen). Los Angelesissa oltiin saatu kutsu yöpyä Sirvolla ja Marylla Simi Valleyssä (Tomin sukulaisia), joten suunnattiin sinne. Oltiin saatu aikaisemmin hyvät ajo-ohjeet, joten päästiin perille ilman mitään eksymisiä.
Perillä (noin kahdeksan aikoihin illalla) saatiin iltapalaksi hyvää
Maryn tekemää pitsaa. Pienen rupatteluhetken jälkeen romahdettiin sänkyyn nukkumaan. Seuraavana päivänä käytiin Santa Monica Pierillä ja Venice Beachilla. Venice Beachilla oli ties minkä näköistä hiihtäjää. Joku tuli rullaluistimilla vastaan ja soitteli sähkökitaraa vahvari selässä. Nähtiin myös rehellinen spuge, joka lauleskeli ”chingaling chingaling, help me get drunk, help me get drunk”. Sillä oli joku kyltti kaulassa jossa pyysi rahaa viinaan ja heilutteli kolikkokuppia rahan toivossa. Oli aika huvittava tyyppi. Sirvo vei meidät myös Ronald Reagan museoon, jossa käytiin hieman kiertelemässä. Tarkoitus oli mennä tourille sisään, mutta tällä kertaa meidän VIP-tourin opas oli kiireinen, joten jätettiin väliin. Illalla syötiin barberque-illallinen, jossa oli mukana myös Matthew (Tomin pikkuserkku) perheineen.
Seuraavana aamuna lähdettiin Mustangillamme kohti Hollywoodia. Matka meni sinne sujuvasti, vaikka jouduttiinkin vaihtamaan teitä tiheään tahtiin. Pistettiin auto parkkiin ja käveltiin Hollywood Bulevardia pitkin. Siellä pysähdyttiin Chinese Teatherin edessä ja katseltiin elokuvatähtien betoniin dippaamia kädenjälkiä. Bulevardilta löytyivät myös ne legendaariset kävelykatuun lätkäistyt tähdet. Koska kaiken oli nähnyt jo telkkarista tsiljardiin kertaan, oli koko Hollywoodin pällistelytuokio ohi reilussa puolessa tunnissa. Käynnistettiin auto ja otettiin suuntima Beverly Hills:iin. Siellä kruisailtiin Rodeo Drivea pitkin ja ihmeteltiin rikkaiden menoa. Käytiin myös asuinalueella katselemassa mukavan kokoisia taloja. Tour tehtyämme ajeltiin moottoritielle ja lähdettiin ajamaan kohti Las Vegasia. Matkalla
pysähdyttiin Shopping Outletissä Californian ja Nevadan rajalla Primm-nimisessä kylässä. Siellä oli iso kauppakeskus, josta löytyi sata liikettä, jotka myivät pääasiassa vaatteita ja kenkiä.
Illan jo pimetessä matka jatkui kohti Las Vegasia. Jo pitkän matkan päästä pystyi näkemään Las Vegasin valot, jotka loistivat kirkkaina. Ajeltiin ”strip” eli pääkatu läpi ja etsittiin meille hotellia. Pienen kaartelun jälkeen löydettiin huone parin korttelin päästä keskuskadulta. Saatiin kamat huoneeseen, vaihdettiin kamat ja lähdettiin kasinoille katselemaan meininikiä. Ensiksi käytiin MGM Grandissa laittamassa rahaa vipukoneisiin, jonka jälkeen siirryttiin Bellagioon. Bellagion edessä on yleensä se hieno vesisuihkuesitys. Tällä kertaa taisi olla pumput jumissa, koska me ei nähty mitään odottelusta huolimatta. Koska oltiin sinne kuitenkin kävelty, käytiin kasinolla häviämässä lisää rahaa. Blackjack-pöydässä meillä meni ihan hyvin, mutta ruletissa sitten hävittiin kaikki. Puheltiin, että laitettais koko matkakassa mustalle, mutta ihan hyvä, että ei laitettu 😉 Todettiin, että kun telkussa ja leffoissa kaikilla on ykköset päällä kasinoilla ollessaan, niin ne jaksot on kuvattu kyllä ihan jossain muualla kuin Las Vegasissa, koska ihmiset kulkivat siellä ihan tavallisissa rytkyissä.
Päivä oli ollut pitkä ja lompakko ohut, joten ei hengailtu kasinoilla aamuun asti vaan painuttiin hotellille nukkumaan.
Advertisement
Tot: 0.198s; Tpl: 0.012s; cc: 19; qc: 83; dbt: 0.1093s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.2mb
Meidän kulkuväline
