Advertisement
Chenonceau ja minä
Katselusuunnasta linnan vasen pääty ulottuu joen toiselle puolelle. Joen ylle ulottuva siipi ei ollut alkuperäisessä linnassa, vaan rakennettiin Henri II:n rakastajattaren ja lesken toimesta kahdessa eri urakassa. Edellisen illan valoshow'n jäljiltä olimme hiukan väsyneitä. Léna ei nukkunut yhtään myöhemmälle kuin normaalisti, minä kyllä nukuin. Sovimme, että jaksamme vielä yhden linnan. Alunperin suunniteltu 8 linnaa 4 päivässä jäi siis kuuteen, mikä sekään ei ollut huono suoritus.
Chenonceaux'n linnaa kutsutaan naisten linnaksi. Rakennuttaja oli Frans I:n aikainen pyrkyri, joka teki omaisuuden vetämällä veroja välistä Milanossa. Konkurssi ja tuomio tuli, kun kuningas huomasi tekoset. Frans lunasti petturilta linnan korvaukseksi menettämistään verotuloista. Fransin poika, kuningas Henri II lahjoitti linnan rakastajattarelleen Diane de Poitiers'lle. Heti kun Henristä aika jätti, Henrin puoliso Catherine de Medici hääti Dianen Chenonceaux'sta ja antoi hänelle vaihtokaupaksi toisen linnan, Chaumont'n. Siinä linnassa emme ehtineet käydä, vaikka sekin oli aika lähellä. Leskikuningatar hallitsi Chenonceaux'sta käsin Ranskaa pienten poikiensa puolesta, jotka kukin tulivat vuorollaan lapsena kuninkaiksi.
Molemmat rouvat rakennuttivat kaikenlaista Chenonceaux'n linnaan, lisäksi kummallakin on oma puutarha. Chenonceaux'n historiasta löytyy värikkäitä tarinoita aina viime vuosisadalle saakka, mutta niihin on kunkin syytä käydä tutustumassa itse. Tähänkin linnaan olisi ollut syytä varata enemmän aikaa, istua lukemassa tarinoita, käyskennellä puutarhassa ja nauttia virvokkeita orangeriessa. Säälimme kuitenkin pientä seuralaista, joka on tähän saakka urheasti kolunnut kuusi linnaa kanssamme, ja lähdimme kotiin.
Pieni talomme viljapellon laidalla ehti saada kodin tuntua viiden yön vierailumme
Galleria joen yllä
Toisen maailmansodan aikana saksalaisten miehityslinja kulki jokea pitkin. Linna oli ranskalaisten hallussa, ja yön pimeinä tunteina he päästivät juutalaisia ja muita pakolaisia linnan läpi joen turvalliselle puolelle. aikana. Roland erityisesti piti asunnosta. Minä kävin itsekseni iltakävelyillä peltojen ja metsien reunoilla ja kurkistelin aitojen yli nähdäkseni hiukan naapurissa sijaitsevaa Menaudiéren linnaa, joka toimii nykyään hotellina. Sen verran Wikipediasta selvisi, että tämäkin linna on alkujaan 1500-luvulta, lisäksi viereinen maatila on myös satoja vuosia pitänyt linnan leivässä (elikkä pullassa, kekseissä ja leivonnaisissa varmaankin).
Millä vieraili päivittäin myös kissa ikkunalaudalla. Roland yritti pysyä tiukkana, että sisälle sitä ei päästetä, mutta sitten hän kuitenkin kantoi kissalle ikkunalaudalle vesikulhon ja kinkunsiivuja. Asiaa varmaan auttoi, kun väitin, että sillä on poikaset jossain, kun sen vatsa roikkuu.
Voin lämpimästi suositella jopa 6 hengen seurueelle tätä Nicolen Airbnb:n kautta vuokraamaa Gite coccinelles -majapaikkaa, jos seurue sattuu matkustamaan auton kanssa Loiren laaksossa.
Advertisement
Tot: 0.202s; Tpl: 0.01s; cc: 9; qc: 45; dbt: 0.0369s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb