Renessanssia yliannos

---

"Tänään mennään Tintin linnaan!"

Cheverny on kaunis ja hyvin säilynyt linna, jossa omistajaperhe edelleen asustelee. Linna on vain pari kertaa käynyt suvun ulkopuolin omistajan hallussa, muutoin sama suku on pitänyt linnaa hallussaan. Ranskan vallankumouksen aikanakaan linnalle ei tullut vahinkoa, koska omistaja oli jotenkin arvostettu vallankumouksellisten piireissä. 1600-luvun sisustus on säilytetty todella kauniisti! Näkemistäni linnoista Cheverny on ehdoton suosikkini, koska se on niin kaunis ja jopa vähän kodikas.

Cheverny oli myös Tintin piirtäjän Hergen suosikkilinna. Siksi Herge on käyttänyt Chevernyä esikuvana Tintti-sarjakuvien Moulinsartin linnalle. Cheverny on nähnyt markkinaraon ja erottuu siis alueen kymmenistä linnoista sillä, että ulkorakennuksessa on Tintti-näyttely, johon on rekonstruoitu kohtauksia Tintin seikkailuista Moulinsartissa. Roland ja Léna olivat aivan täpinöissään. Näyttely oli hyvin järjestetty, ihan kuin olisi sarjakuvassa kävellyt. Minäkin pääsin tunnelmaan, vaikka en tuntenut kyseisiä tarinoita.

Linnalla oli suuri puutarha, josta näimme pienen osan. Pitkät kävelymatkat eivät ole Lénan mieleen, mutta kun tämän linnan aarteenetsintä sijoittui myös puutarhaan, siellä oli pakko vähän kiertää. Sää oli upea ja puutarhan kukat loistossaan, joten minua ei haitannut. Kuten Chambordissa, myös Chevernyn puutarhassa oli mahdollisuus vuokrata vene tai pyörä ja lähteä samoilemaan linnan puistoalueisiin. Melkein jokaisella 1500-1600-luvun linnalla näytti olevan "orangerie", rakennus appelsiinipuiden talvisäilytystä varten. Orangeriet eivät ole mitä tahansa kasvihuoneita, vaan kauniita paviljonkityyppisiä rakennuksia. Monissa niistä on nykyään ravintola, jonka hintoihin meidän perheellä ei ollut varaa.

Chevernyn jälkeen Léna oli sitä mieltä, että nyt riittää linnoista, hän ei jaksa enää yhtäkään. Taivutteluista ei meinannut olla mitään hyötyä. Lopuksi ehdotin, että kävisimme katsomassa vain jonkun ihan pienen linnan, niin siellä ei mene kauan eikä tarvitse paljon kävellä. "No jos me vielä mennään linnaan, niin iso sen pitää olla!" Suunta siis Blois'n kuninkaalliseen linnaan. Kävimme taas hakemassa marketista evästä ja söimme piknikin puistossa.

Blois oli arkkitehtuurinen erikoisuus: sen neljä eri osaa edustaa eri tyylejä: Keskiaikainen ydinlinna on kaikkina aikoina palvellut suuren salinsa ansiosta erilaisissa politiikan tehtävissä. Ludwig VII rakennutti yhden siiven 1500-luvun taitteessa. Frans I rakennutti (vielä tämänkin!) siiven renessanssin henkeen. Neljäs siipi oli klassisempaa tyyliä, sen oli rakennuttanut joku kuninkaan serkku, josta kuningas halusi päästä eroon. Paras tapa pilata serkun maine kaiken kansan silmissä oli kannustaa häntä rakennuttamaan hieno rakennus ja luvata siihen vähän rahaa, ja sitten jättää maksamatta, niin että serkulta menee luotto ja hän ei pysty pitämään hienoa linnaansa vaan joutuu maanpakoon velkojilta.

Linnan museo-osuus sijoittui enimmäkseen Frans Ensimmäisen siipeen ja aikakauteen. Pidin erityisesti siitä, että pohjakerroksessa esiteltiin myös rekonstruktiotyötä. Linna on ollut hyvin huonossa kunnossa jossain vaiheessa, joten lähes joka paikkaa on jouduttu korjailemaan. Sisustus oli kaunis, mutta modernin arkkitehdin mielikuvituksen tuotos. Huoneiden seinien ja kattojen koristelu ei kuitenkaan paljon eronnut Chevernyn aidoista, vaikka Cheverny oli enimmäkseen 1600-luvulta ja Blois 1500-luvulta. Yksi huone teki suuren vaikutuksen: Catherine de Medicin kabinetti, jonka puinen sisustus on säilynyt alkuperäisenä salakaappeineen.

Blois'ssa on tapahtunut kaikenlaista draamaa, mikä avautui illalla aivan toisella tavalla kuin museokierroksella. Rakas matkanjärjestäjäni hankki meille liput valo- ja äänishow'hun linnan sisäpihalla myöhään. Kävimme vuokra-asunnolla syömässä ja lepäilemässä välillä. Lähtövaiheessa Lénaa piti vähän hoputtaa, ja hän laittoi vahingossa yöpaidan päälle - sen verran myöhäinen lähtömme oli. Valoshow oli vaikuttava, mutta englanninkielinen simultaanitulkkaus ilmeisesti vähän vei tunnelmaa. Tulkkaus oli kuitenkin tarpeellinen, koska show'n ytimenä oli linnan vaiheista kertova tarina. Pelkät valot eivät olisi riittäneet avaamaan tarinaa.

Pääsimme nukkumaan tosi myöhään. Léna nojaili jo show'n aikana isäänsä ja nukkui autossa vähän, mutta nukkui yöllä tosi vähän, koska aamulla hän oli jalkeilla taas jo ennen seitsemää.

---