Kotona taas, kevät etenee


Advertisement
Germany's flag
Europe » Germany » Baden-Württemberg » Tübingen
April 24th 2009
Published: April 25th 2009
Edit Blog Post

19.3. Kevätturistina Tübingenissä

Sunnuntaina aikamme laiskoltuamme suuntasimme kävelylle alas kaupunkiin. Hedelmäpuut kukkivat ja linnut lauloivat matkalla halki omakotialueen rinnettä alas. Keskustassa sitten olikin väkeä vaikka kuinka, Neckarin pengerryksillä istui nuoria, puistoissa olivat nurmikentät piukassa ja terasseilla oli täyttä. Menimme Neckarmühlen Biergarteniin syömään ja olimme tyytyväisiä.

20.-24.3. Luomisen tuskaa ja leikin iloa

Tupu väänsi viikolla seminaarityönsä valmiiksi. Oman kielioppitaidottomuuden taso järkytti, mutta tutkielman tekeminen itsessään oli kyllä kivaa. Keskittymisen takaamiseksi työ tuli tehtyä pääosin yliopiston kirjastossa. Keisari Maksimilianin esiintymistä aikansa kuvataiteessa pyhänä Yrjönä tuli käsitellyksi vähän taidehistoriallisempaan malliin, kuin yleensä on ollut ote. Ainakin tässä vaiheessa tekijä on työhönsä tyytyväinen.

Larelta on känkkävaihe taas mennyt ohi. Se leikkii jos jotakin eläintä, ja nyt myös ammatteja. Ensin se oli postimies, jakoi tärkeenänsä olkalaukustaan postia kaikille (ja pongasi kokoajan irtainta tavaraa jota voisi jakaa). Seuraavaksi se päätti olla kalastaja, suomalainen kalastaja. Ja tosiaankin - keskeltä mattoa (siis vettä), löytyi verkonmerkiksi huolella aseteltu suomi-pipo. Nostettuaan verkot kalastaja myi kalat äitille ja isille. Loppuviikosta Lare oli myös tarjoilija ja lentäjä.

Henkka ottaa ilon irti itse syömisestä, nyt kun ei samanlailla motkoteta ruuan huitomisesta kuin veneellä (jossa sohvalle pudotettu puuro tarkoittaa taattua hometta talven jälkeen). Henkka avaa suunsa mahdollisimman isoksi varmistaakseen, että lusikka osuu. Sen lisäksi se puhuu "henkkaa", osoittelee ja juttelee ja viestittää kaikkia henkkoiden asioita (kuten "anna lisää juotavaa", "puhalla, kolautin pääni" tai "hermo meni" - viimeisin on helpoin ymmärtää kaikin tavoin).

Narupuisto on ollut hittikohde aamupäivisin. Mustarastaiden laulelua ja puiden viherrystä katsellessa se ihan viehättää vanhempiakin. Ja ainahan se on hauska pongailla mitä saksalaiset päiväkotitädit tekee ryhmiensä kanssa, tai miten muitten lapset eivät koskaan tietenkään ole niin hyviä kuin meidän (samaa ne varmaan katselee meidän lapsista ne toisten vanhemmat, sitähän tämä on).




Additional photos below
Photos: 9, Displayed: 9


Advertisement



Tot: 0.09s; Tpl: 0.01s; cc: 10; qc: 48; dbt: 0.0554s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1; ; mem: 1.1mb