Advertisement
Published: November 22nd 2008
Edit Blog Post
Emme saaneet ruokamyrkytysta kalastajakylasta, mutta sita vastoin saimme sen eilen Konarkista. Minun kohdallani se on tosin hyvin lieva, en tieda voiko edes puhua myrkytyksesta. Hieman vaan on pahoinvoiva olo ja mahassa valilla kiertaa. Mitaan ripulia minulla ei kuitenkaan onneksi ole, pain vastoin kuin Kallella. Kalle juoksi koko yon tunnin valein vessassa. Paatimme aamulla, etta han voi aivan hyvin aloittaa antibioottikuurin, kun ei ole niita koskaan elamansa aikana paljon syonyt. Itse en ihan kevein perustein enaa ala potsimaan antibiootteja, kun ne monesti aiheuttavat sivuoireitakin. Kallelle ei niista ole koskaan tullut mitaan mahaoireita ja sita paitsi ripuli on sen verran rankka, etta tarpeetonta turhaan karsia. Etsiskelin Kallelle pillerit, jotka oli minulta Bangkokissa jaaneet syomatta. Lonely Palanetin mukaan juuri nuo antibiootit (Cipro...jotain) tappavat tehokkaasti mahabakteereja. Kerrankin oli tasta opuksesta jotain hyotya!
Olimme siis ei eilen konarkissa katsomassa Aurinko temppelia, joka on Orissan osavaltion kuuluisin nahtavyys ja koko Intian laajuudellakin hyvin suosittu turistikohde. Juuri tuo turismi siina vahan hairitsi! Itse asiassa temppelin alueella ei edes ollut alyttoman paljon matkailijoita. Lansimaisia oli vain muutama ryhma ja pari pariskuntaa. Intialaisia oli enemman, mutta silti paikasta sai tietyissa kohdin kuvia, joissa ei nakynyt ketaan, mika kertoo siedettavasta vakimaarasta. Temppelialueen ulkopuolella sita vastoin oli kunnon hardelli! Oppaat ankesivat
vakisin seuraan ja tarjosivat asiantuntemustaan temppelin historian esittelijoina. Olisihan se ollut ihan mielenkiintoista ottaa opas jos hanen englannistaan olisi saanut selvaa ja jos hinnoista ei olisi tarvinnut jaada tappelemaan loppupaivaksi. Tiedan, etta opas olisi ensin suostunut aivan siedettavaan hintaan, mutta alkanut kierroksen lopuksi vaatia jollain tekosyylla lisaa rahaa. Toisaalta on mukavakin katsella jotain tallaista suurta historiaa henkivaa paikkaa ilman, etta siita omaa mitaan taustatietoja. On hauska tulkita hindumytologiaa reliefeista, vaikka tietaakin tulkintojensa luultavasti menevan pieleen. Tietylla tavoin paikasta voi kuitenkin saada enemmankin irti jos ei omaa mitaan ennakkotietoja tai ennakko-odotuksia. Joku on varmasti kanssani taysin eri mielta. Itse kuitenkin miuelellani menen katsomaan nahtavyytta mieli ''tabula rasana eli tyhjana tauluna'' ja annan vaikutelmien vapaasti piirtya siihen. Usein luen kohteesta tylsat faktatiedot vasta jalkeen pain, jolloin ne eivat pilaa tunnepainotteista elamysta katsomishetkella. Muuten on vaarana, etta muistelee vain faktoja ja katselee kohdetta niiden lapi, eika tee ollenkaan omaa tulkintaa.
Nyt kohde oli kylla paras mahdollinen oman tulkinnan tekemiselle. Paikassa oli hyvin paljon hindupatsaita ja sitakin enemman kiveen hakattuja reliefeja eli kohokuvioita. Useimmat kuvat nayttivat ylistavan hedelmallisyytta, kuten usein luonnonuskonnoissa on ollut tapana. Luonnon, kuten auringon palvonta, nayttaa usein kaikissa vanhoissa uskonnoissa osuvan yhteen hedelmallisyyskultin kanssa. Osoittelimme Kallen kanssa reliefeja puhelimme seuraavanlaista:
''Tuo on varmasti se kuningas,joka taman on rakennuttanut, kun se on noin iso ja noin keskeisella paikalla" yms. Temppeli oli rakennettu 1200 luvulla ja se oli ollut kaytossa vain muutaman satavuotta, jonka jalkeen se oli joutunut vandalismin kohteeksi. Restaurointi oli aloitettu jo 1900-luvun alussa, jolloin ajalle tyypillisen rankan restauroinnin takia, saatiin myos tuhoa aikaiseksi. Korjaus toita tehdaan vielakin jatkuvasti. Meita harmitti, kun emme paasseet varsinaisen temppelin sisalle, mutta ovet olivat muuratut umpeen. Kai temppeli oli mennytsen verran huonoon kuntoon. Sinne paasi kuitenkin kiipeilemaan ja ''teppelitasanteilla'' eli tietynlaisilla laajoilla terasseilla paasi kavelemaan ja kurkkimaan paatemppelia joka suunnalta.
Aurinkotemppeli on vielakin hinduille tarkea ja hyvin pyha. Tasta kertoo hyvin nalkalakko temppelin ulkopuolella. Sinne oli pystytetty katos, jonka edessa olivat liput, joissa luki ''Nalkalakossa loppuun asti", ja sen alla luki vaatimuksina, etta nama ihmiset haluaisivat ilmaisen sisaanpaasyn temppeliin lauantaisin ja he vaativat, etta tietty osa temppelia olisi kunnostettava. Ei kuullosta kovin pahoilta vaatimuksilta, mutta silti heita ei oltu kuunneltu, koska heidan oli pitanyt turvautua tallaiseen aarimmaiseen keinoon. Katoksen alla makoili arviolta 5 laihaa ihmista vilttejen paalla. Toisaalta minussa herattaa suurta ihailua tallainen suuri usko johonkin asiaan. Mika lansimaiselle ihmiselle olisi niin tarkeaa, etta han olisi valmis kuolemaan sen puolesta? Kovin monelle ei mikaan asia olisi niin ehdottoman pyha ja tarkea. Saattaa olla, etta meiltakin loytyisi jokunen radikaaliluonnonsuojelija tms, joka olisi valmis antamaan henkensa edistamansa asian puolesta, mutta kylla he olisivat hyvin harvassa. Toisaalta lansimaisena minussa herattaa myos kauhistusta tallainen aarikeino. Heraa naivi kysymys ''eiko asioista voisi keskustella?"Eihan ihmisten voi antaa kuolla noin turhaa, noin pienen asian takia! Mutta taalla ihmishenki ei ole niin arvokas, se on vain pieni asia! Kummat ovat oikeassa? Eiko hindulaisuuskin opeta, etta kaikki elama on arvokasta? Kuolema on kuitenkin hindulaisuuden mukaan kiinteaosa elamaa, se on vain siirtymaa toisenlaiseen elamaan ja olomuotoon. Silloin siihen ei liity niin vakinaista ja ehdotonta kamppailua elamansailyttamisen puolesta kuin lansimaissa. Voisin jatkaa tata pohdiskelua loputtomiin ja ehka viela palaankin siihen.
Nyt viela takaisin kylaan, jossa kavimme vierailulla. En kuvaillut sita kovinkaan tarkasti, joten lisaan viela pari havaintoa. Kellaan ei ollut mokissaan sahkoa tai juoksevaa vetta. Vesi haettiin kaivosta, jossa oli vesipumppu. Mokissa, jossa kavimme, ei ollut mitaan huonekaluja, joka hieman ihmetytti jalkeen pain. Missa he kaikki nukkuvat? Varmaan vilttien paalla lattialla ja vierivieressa siskonpedin omaisesti. Monet kalastajat kutoivat rannalla kalaverkkojaan tai kunnostivat venettaan. Naiset taas tuntuivat usein lakaisevan pihaa, polttavan roskia, laittavan ruokaa ja hoitavan lapsiaan. No joo, nyt taidat taas yrittaa lisata kuvia. Sitten pitaisi ehka menna shoppailemaan jotain matkamuistoja. En ole koko reissusta viela ostanut juuri mitaan ja kun en tieda yhtaan milloin tama omalta kohdaltani loppuu, pitaisi jotain ostaa muistoksi. Taalla Purissa on kylla monena paivana ollut aivan hyva olo. Nyt kuitenkin sain taman viruksen lisaksi varmaan taas jonkun pikku bakteerin. Sehan siina on, etta saan varmasti nyt heikkokuntoisena varmasti helposti muitakin sairauksia, vaikka itse virus olisikin aivan siedettava.
Advertisement
Tot: 0.056s; Tpl: 0.011s; cc: 6; qc: 24; dbt: 0.0365s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1mb