Piipahdus Kunmingissa

---

Aamulla herättiin Yangshuossa ja käytiin vetämässä western breakfestit (pitää sitä välillä saada jotain tuttuakin). Edellisen päivän fillarointireissun märät vaatteet eivät olleet kuivaneet juuri ollenkaan, joten ne piti viskata vain muovipussiin ja antaa muhia siellä seuraavaan pyykkäyskertaan. Yangshuo oli meidän osalta nähty, joten matka jatkui kohti Yunnanin maakuntaa ja Dali-nimistä kaupunkia. Ensimmäinen välietappi oli about puolentoista tunnin bussimatka tuttuun Guiliniin. Siellä saatiin hommattua nukkumapaikat seuraavaan yöjunaan. Aikaa junan lähtöön oli kuitenkin muutama tunti, joten käytiin syömässä ja kulutettiin aikaa ravintolassa istuen.

Kiinassa on kaksi vaihtoehtoa mitä tulee nukkumisluokkiin. Toinen on hard sleeper, jossa saa sängyn (ihan pehmustetun sellaisen) ja jakaa ovettoman huoneen viiden muun kaverin kanssa. Sänkyjä on kolme päällekkäin ja jokaisella on oma hintansa. Toinen vaihtoehto yömatkustamiseen on soft sleeper. Siinä saa sängyn neljän hengen ovellisesta hytistä ja taitaa siellä hytissä olla lämmintä vettäkin termarissa, jos vaikka tee maistuisi. Hytistä löytyy myös släbärit nukkujille sekä yleensä joku kasvi kuihtumassa pöydällä. Me ei olla vielä tutustuttu hard sleeper-luokkaan, vaan ollaan maksettu hitusen extraa (about 20%), että päästään soft sleeperin. Koska päivisin aina kävellään ja kierrellään, tulee hyvät yöunet tarpeeseen. =) Tällä kertaa saatiin itsellemme koko hytti, joten matkustamisessa oli luksuksen tuntua. Junamatka Guilinista Kunmingiin kestäisi noin 20 tuntia, joten oli kiva, että oli oma pikku huone. Guilinista juna meni Nanginin kautta ja sen ja Kunmingin välinen matka on siitä erikoinen, että noin 1/3 matkasta mentiin joko tunnelissa tai siltaa pitkin. Siinä on taas joku isopamppu kiinalainen sanonut, että haluaa radan pisteestä A pisteeseen B. Meinaa tunnelit olivat välillä todella pitkiä, kuten myös sillatkin. Illalla käytiin ravintolavaunussa syömässä, mutta ei ollut mitään herkkua. Tällä kertaa meille tarjoiltiin Budwiseria, joka sekään ei ollut mitään kovin hyvää, varsinkaan huoneenlämpöisenä. Huomattiin, että lähipöydässä kiskottiin kylmää paikallista olutta viimeistä päivää tyhjien pullojen perusteella. Kun koitettiin saada sitä, tarjoilija sanoi, että se on vanhaa eikä sitä kannata juoda. Katsottiin sitten meidän pulloa ja onneksemme huomattiin, että meidän pullon parastaennen-päivä oli ollut vain pari kuukautta sitten… Matka meni kuitenkin loppupeleissä vallan mainiosti, joten oltiin pirteinä Kunmingissa noin yhdentoista aikaan aamupäivällä.

Junasta noustuamme mentiin heti ostamaan liput seuraavan yön junaan Xiaguaniin, joka oli Dalin vieressä oleva kaupunki. Liput saatuamme viskattiin kamat päiväksi säilöön ja lähdettiin tallailemaan kaupunkia päin. Tarkoituksena oli löytää trekking-kengät, mutta jäi löytämättä (Katjan mukaan tosin tarttui jotkut ihan muut kengät). Päivä kului kaupungilla kierrellessä ja pyykkipesulaa etsiessä. Ennen rinkkojen säilytykseen laittoa, otettiin märät pois, jotta voitaisiin pestä ne Kunmingissa. Suureksi yllätykseksi ei löydetty pesulaa, vaikka kysyttiin todella monilta ihmisiltä. Yksi tosin löydettiin, mutta niillä olisi mennyt kolme päivää vaatteiden pesussa. Siinä me sitten käveltiin koko päivä likaiset pyykit muovipussissa. Ennen junan lähtöä käytiin vielä syömässä paikallisten suosimassa paikassa. Ne ei ymmärtänyt englantia eikä me kiinaa, joten elekielellä tilattiin meille safkaa. Siellä oli hyllyillä ruokaa joista sitten koottiin mieleinen annos. Ruoat olivat todella erinomaisia. Luultiin, että tilattiin vahingossa liikaa, kun pöytään tuli joku ylimääräinen annos. Ei annettu häiritä vaan hyökättiin heti lautasen kimppuun. Muutaman minuutin kuluttua kokki tulikin noutamaan lautasen pöydästä ja vei sen omaan pöytäänsä. Oli tarjoilija tuonut vahingossa kokkiparan annoksen meidän pöytään tuhottavaksi. Onneksi ei ollut kokki vihainen, vaan naureskeli vaikka oltiin mussutettu kaverin ruokaa..

Erittäin maittavan illallisen jälkeen käytiin hakemassa rinkat säilöstä ja venailtiin junan lähtöä. Joku poika kävi kerjäämässä meiltä rahaa, mutta ei olla tähänkään mennessä annettu kenellekään mitään käteislahjoitusta, joten annettiin pojalle omena. Junaan lähtiessä liikkeelle iloittiin taas siitä tosiasiasta, että oltiin saatu koko hytti meidän käyttöön.

---

Photos

Junasta
Riisipeltoja ja maisemaa matkan varrelta

Junasta
Taalla pain ei paljon tyokoneilla viela retostella, vaan kaikki hoituu ihmisvoiman ja hakun avulla

Junassa
Kiinan opiskelua

Kenkaostoksilla
Huomatkaa Nike-merkkia muistuttava logo...

Ravintolassa
Tomi odottaa nälkaisenä, mitä sieltä takana olevasta keittiöstä oikein ilmaantuu..