Advertisement
Published: December 12th 2009
Edit Blog Post
"Jos haluat nähdä tuhat vuotta historiaa, mene Beijingiin.
Jos haluat nähdä kaksi tuhatta vuotta historiaa, mene Luoyangiin.
Jos haluat nähdä kolme tuhatta vuotta historiaa, tule Xi'aniin." Xi' aniin matkattiin tyylikkäällä kiinalaisella yöjunalla, pikkupätkä 1200km, hyttikaverina kaksi kohteliasta nuorta miestä. Toinen kiinalaisista yski koko illan ja molemmat kuorsas raskaasti. Jännityksellä odotettiin mitä vielä, kun joka hytissä oli varattuna peltinen sylkykuppi. (kuten myös vaununkäytävillä ja hienoimmissa ravintoloissakin)…kukaan ei onneks räkinyt meidän hytissä, mut muuten kyllä. Kiinalaiset sylki mennessään käytävälle ja vessojen seinille.
Tuppukylästä toiseen siis. Xi’anissa on vaan 8 miljoonaa asukasta, heti huomas kuinka väljää onkin. Xi’anista alkoi muinainen silkkitie, ja kiinalaisissa muslimikortteleissa sen vaikutus näkyi. Hutongeilla ja toreilla myytiin kovaan ääneen itämaisia mausteita, kuivattuja hedelmiä ja kebabia kiinalaisittain. Kuunneltiin kellotornissa kelloja ja rumputornissa rumpuja, siistii musaa. Saastesumu oli yhtä paha ku Pekingissä. Kaupungin keskusta oli länsimainen, mutta jo muutaman korttelin päässä ihmiset lämmitteli sormiaan kadulla pikkunuotioiden ympärillä. Köyhien korttelien keskeltä bongattiin taolainen temppeli, jossa kahdeksalle kuolemattomalle jumalalle paloivat suitsukkeet.
Kiinalainen aamiainen oli suuri ihmetys. Paistettua kaalia, ituja, riisiä ja dumplingseja aamupalaks...No nälkä lähti. Mietittiin et mahtoi maanviljelijä Yangia ihmetyttää paljon enemmän, kun vuonna 1974 kaivoa kaivaessaan lapio osuikin onttoon hautaan, jossa seisoi 7000 Terrakotta-soturia riveihin järjestäytyneinä hevosineen ja
vaunuineen. Kaikki soturit oli oikean ihmisen kokoisia ja jokainen yksilöllisesti tehty kasvonpiirteitä ja väritystä myöten. Itseasiassa Yang oli säikähtänyt niin että pakeni vuorille kahdeksi vuodeksi. Onneks palasi kertomaan löydöstä muillekin, ja päästiin näkeen maailman 8. ihmeeksikin kutsuttu mieletön hautavartio ja itse herra Yang.
Advertisement
Tot: 0.11s; Tpl: 0.011s; cc: 9; qc: 45; dbt: 0.0506s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Kaisa
non-member comment
keitettyä kaalia Kiinassa 1994
.. ja kaali kasvatettu hiilipölyssä ja lannoitettu ties millä. Kyllä ihmettelyä varmasti riittää ja tietty tekee hyvää kääntää aivot välillä ylösalaisin. Kauhulla muistelen omaakin junakokemusta, kun torakka hiiviskeli pitkin naamaani, enkä siitä niin ollut moksiskaan silloin. Sauli parka tietty sai herrasmiehenä keräillä mönkiäiset..Oi, tuota matkailun ihanuutta, siellä sitä pestiin hampaatkin paikallisella oluella, kun huomattiin, ettei se keitetty vesi aina kaikkein kirkkainta ollut. Hauskaa elämysmatkailua, ja jos osutte bussireissulle, niin valitkaa toki sänkybussi. Siinä se matka taittuu kuoppaisilla kujilla samantien usemman päivän. Mitä sitä nyt isossa maassa pikkumatkoja tekemään! Hyvää Joulun odotusta!