Viimeinen paiva Cuscossa

---

Tyttareni lepasi koko paivan hostellissa. Kuumetta oli 37,8 astetta. Huoneen lämpötilahan tipahti yöllä jonnekin 15 asteen tietämille. Olimme saaneet neljän hengen huoneen, ja hän sai toisesta sängystä viltit ja nukkui neljän viltin alla. Hostellin pitäjä oli mukavan huolehtivainen. Hän toi teetä ja puhaltimen, joka puhalsi lämmintä ilmaa.

Liikuin kaupungilla yksin. Aamupalan jalkeen lahdin katsomaan niita nahtavyyksia, joita oli jaljella Cuscon turistikortissa (www.boletoturisticocusco.com). Ensimmainen oli museo Qoricanchan lahella ja toinen oli Pachacutecin patsas. Jalkimmainen oli remontissa, mutta siihen paasi kiipeamaan ja ikkunoista naki hyvin lahitienoita. Palasin patsaalta keskustaan paikallisbussilla, joka oli pakettiauton kokoinen.

Vein tyttarelleni ruokaa ja tapasin sitten paikallisen kaverin. Tehtiin hanen kanssaan parin tunnin kavelykierros pitkin kaupunkia. Illalliseksi soin sitten viela marsua. Sita oli pitanyt varata ravintolaan edellispaivana. Marsun syomisesta tuli mieleen kana. Lihaa ei ollut paljon, mutta luita kyllakin, eli syomisessa riitti puuhaa. Marsuhan on täällä juhlaruokaa, ja marsulla on niin suuri symbolinen merkitys, että eräässä paikallisessa maalauksessa marsu on ateriana viimeisellä ehtoollisella. Cuscolainen taide nimittäin hyödyntää paikallisia elementtejä.

---