Edelleen Manauksessa

---

Eilen seikkailtiin kolmessa paikassa, laakarissa,ruokapaikassa ja veneella. Paatettiin kayda kysymassa tohtorilta,etta mita ne matoset ovat ja josko ovat vaarallisia. Footprintista otettiin tiedot ja painuttiin Clinicolle,jossa kukaan ei (tietenkaan) puhunut sanaakaan englantia tai edes espanjaa. Monimutkaisten selittelyjen jalkeen paasimme silti sisaan ja tiedon, etta ko matoset eivat ole vaarallisia vaan aivan tavallisia Manauksen alueen otuksia. Kiusallisia silti. No,Ilpo saa nyppia koipiaan laivassa 😊 Pitkien selittelyjen jalkeen saimme myos kuitin, jota vastaan Gouda toivottavasti korvaa kaynnin.

Sen verran pitkaan matkalla hurahti, etta nalka jo kiljui. Etsimme ja etsimme, kavelimme ja katselimme, ei mitaan. Kaikki kiinni maanantai-iltana. Lopulta paadyimme eraan kivan nakoisen hotellin eteen,joka mainosti restaurantea. Ystavallinen vastaanottovirkailija soitti yllaolevaan ravintolaan ja kysyi vielako he ruokaa valmistavat. Vastaus oli myontava ja meidat saateltiin ylakertaan. Olimme paikan ainoat asiakkaat ja kun portugalin taitomme ei riittanyt, paikalle haettiin ranskaa puhuva kokki. Sitten saatiinkin hyvaa ruokaa (kalaa) ja saimme ihastella kaukana valkkyvia salamoita kaupungin ylapuolella aivan kaksin. Kaiken lisaksi oli erittain edullista!

Mahat taynna tallustimme rantaan hakeutuaksemme takaisin veneelle, jonne aiemmin paivalla olimme jo tavaramme kayneet viemassa ja hammockit ripustamassa. Harmillista kylla, tullissa meille sanottiin, etta lippumme eivat kelpaa. Tai lipuissa sinansa ei ole vikaa, mutta kun ne on ostettu "takapihalta" eika virallisesta myyntipisteesta, emme myoskaan saa kulkea virallista reittia. Eihan siina muuten mitaan,mutta kun veneemme on floating docksin laiturissa, jonne ei maata myoten muuten paase! Eihan siina sitten muu auttanut kuin kirmata rantaan kyselemaan pikkuveneita, josko joku heittaisi meidat dockseille. Siella sitten karskien merimiesten seassa tingattiin hintaa hiekkaan piirtamalla ja lopulta fyysikkomatkakumppanini osoitti businesstaitonsa,kun 50 realin hinta tippui 4 realiin 😊 Naapurilaivan kautta kiipesimme laivan partaiden yli ja hiippailimme omaan laivaamme ja nukkumaan. Tanaan on sama viela edessa, kun palaamme laivalle ja pitka (toivottavasti ei sentaan viikkoa) botskireissu alkaa.

---