Advertisement
Ostin tummulta antiikkilaatikon
Pitkällisten neuvottelujen jälkeen saimme järjestettyä yhteiskuvan
Vihjailevan otsikon takaa paljastuu leppoisia päiviä Argentiinan pääkaupungissa. Itse matka alkoi kuitenkin hieman nahkeissa merkeissä.
Meidän matkaporukkaamme kuului minä ja kolme suomalaista tyttöä. Lensimme halpalipuilla, ja kaikille ei yllättäen löyttynytkään lippuja samalle lennolle. Minä ja Paula lähdimme sitten myöhäisellä lennolla, joka saapui Buenosiin kahdelta yöllä. Itse kaupunki näytti hämmentävän kauniilta lentokoneen ikkunasta katsottuna. Mieleen tuli jättimäinen hiipuva nuotio, jossa hehkuvia hiiliä näyttelivät katuvalot ja kerrostalot. Pienenä mörkönä alkoi mieltä hiertää tuleva yö, ja hotelli, josta ei ollut tietoakaan.
Saavuimme lentokentälle, ja pääsimmekin saman tien lähtemään, koska meillä oli vain käsimatkatavarat. Pienen pähkäilyn jälkeen päätimme ottaa taksin, joka oli hieman bussia kalliimpi, mutta lupasi taata meille yöpaikan ja siten pääsimmekin matkaan. Matkaa lentokentältä keskustaan kertyy tuollaiset vajaa 40 km. Taksikuski ei kuitenkaan tiennyt haluamaamme hostellia, vaikka meillä oli tarkka osoite. Aloimme miettimään, että olisiko kyseessä joku outo pikkukatu, tai jotain. Matkalla sanoin kuskille, että on tasainen kyyti autossa, ja että vauhtia ei tunne juuri lainkaan. Tähän kuski vastasi kysymyksellä:" Ai, eikö sun maassa ole tila-autoja?" Ajattelin, että pääsen helpommalla kun sanon että ei. Kuskimme ajoi muuten 130km/h, ja oli puolikuuro. Sokerina pohjalla, oli hän eleistä päätellen myös näkörajoitteinen, kun ei karttaa nähnyt lukea. Ei ollut kaikkien aikojen paras taksimatka,
Hyvästä ruoastaan tunnettu Hooters
Ilme kertoo sen, mikä fiilis jäi ruokailukokemuksesta.
ei.
Loputtomalta tuntuneen etsimisen jälkeen löysimme hostellin,pääkadulla, muuten, josta kävin kysymässä kahden hengen huoneita. Ei ollut. Onneksi taksikuskit tuntevat kaupungin, ajattelin. Menimme takaisin taksiin, ja lähdimme seuraavaa hotellia kohti. Aluksi teimme turhan reissun 4:n tähden hotelliin, joka oli täynnä. Sitten mies ajoi meidät toiseen neljän tähden hotelliin, yritti saada meitä ottamaan 90 dollarin huonetta.
Onneksi respan mies sai sen kuskin päähän että etsimme HALPAA hotellia, joita myös hostelleiksi kutsutaan. Ei tiennyt kuski entuudestaan moista sanaa. No sitten tämä respan mies opasti meidät läheiseen hostelliin, jonne taksikuski meidät heittäisi. No kuski ei ymmärtänyt osoitetta, ja hän yritti ujuttaa meitä väkisin erääseen asuintaloon. Alkoi olemaan jo hermo pinnassa :D
Lopulta onneksi hostelli löytyikin 50 metrin päästä tuosta asuintalosta. Siellä oli tilaa dormeissa. Neljän jälkeen tuokin kuulosti jo hyvältä. Mies alkoi yskimään, että tippiä pitäis saada, pariinkin otteeseen. Katsoin tätä syvälle silmiin ja sanoin rauhallisella, mutta syvällä äänellä että ei. Tähän hän vastasi, että anna tippiä. En vastaillut mitään. Menimme huoneisiin ja ilmeisesti minun dormissani oli bileväkeä, mutta he olivat vielä juhlimassa. Istuimme paulan kanssa sisäpihalle minä juomaan vettä, ja paula polttamaan tupakkaa. Ei jostain syystä kauheasti väsyttänyt.
Viimein menin nukkumaan, ja hetikohta saapuikin bileväki kovan melun saattelemana. Aamulla
oli aika epätodellinen olo unenpuutteen ja ihmeellisen taksimatkan vuoksi. Kahvi käynnisti koneen hyvin, ja olimme valmiita ottamaan buenos airesin haltuun. Käppäilimme kaduilla, ja olimme sopineet treffit eva peronin parvekkeen hujakoille, ja sieltähän ne tytöt löytyivätkin ihan ajallaan!
Lähdimme yhdessä tutkimaan aurinkoista buenos airesia. Ilmapiiri oli jotenkin viihtyisämpi santiagoon verrattuna, ja siellä tunsikin olonsa raukeammaksi. Olimme tässä vaiheessa kaikki ilman majoitusta, ja otimme sen ensimmäiseksi asiaksemme. Kokeilimme, olisiko lonely planetin mainitsemassa Limehousessa tilaa, ja saimme kuin saimmekin neljän hengen huoneen itsellemme koko ajaksi. Majoituksen järjestyttyä pitikin mennä etsimään sitä reissun ensimmäistä pihviä. No yllättäen se löytyikin, ja oli kyllä hinta ja laatu kohdillaan, vaikka se ei mitään gourmeeta ollutkaan. hintaa pihville ja lasille viiniä tuli jotain 3 euroa.
Ensimmäinen päivä meni ihmetellessä ja tutustuessa kaupunkiin. Illaksi hankimme viiniä, ja pelasimme huoneessamme juomakorttipelejä, ja otimme rennosti. Sinä yönä ei tarvinnutkaan unta hirveästi houkutella. Hostellissa oli sekin hyvä puoli, että siellä rauhoittui elämä aina puolen yön jälkeen, ja siellä ei ollut samanlaista apinalaumameininkiä kuin ensimmäisessä Millhouse-hostellissa. Kyllä sielläkin sai siis kivaa pitää, mutta fiilis oli siistimpi.
Seuraavana päivänä näimmekin ihkaekan mielenosoituksen...argentiinalaiset kun tuppaavat nousemaan barrikaadeille huomattavasti chileläisiä helpommin. Siellä oli nimittäin vaalit lähestymässä, ja kaikilla on aiheesta vahvoja mielipiteitä. Itse
keskusta vaikutti erittäin eurooppalaiselta, ja siellä onkin useampi toisistaan selvästi eroava kaupunginosa. Paula lähti moikkaamaan kaveriaan, joka oli siellä vaihdossa. Itse asiassa emme paulaa enää sillä reissulla sitten nähnytkään, ja hän vietti loppuajan tämän kaverinsa kanssa.
Päivät olivat rentoja, ja viihtyisiä. Pihvejä oli saatavilla reilusti, ja melkoisen reiluun hintaankin vielä. Shoppailimme aika tavalla, ja melkein suosittelisinkin naisten kanssa matkustavia miehiä pysymään pois buenos airesista, sillä siellä on enemmän kenkäkauppoja kuin vaasassa on tuulta. No, kävimme päivällä syömässä hyvästä ruoastaan tunnetussa, amerikkalaisessa Hooters-ravintolassa. Siellähän pitäisi olla naisilla iso hymy ja isommat tissit. No, täällä kaikilla tarjoilijoilla oli päällään takit, ja palvelu oli huonointa ikinä! Ainut palvelua huonompi asia siellä oli ruoka. Yllättäen tilasin taas pihvin, joka oli huonoin ikinä! Ulos päästyämme pitikin ottaa kuva tyytyväisestä ja hymyilevästä lassesta hooters-ravintolan edessä.
Seuraavana päivänä kävimme moikkaamassa Eva Peronia, hautuumaalla tietty, mutta kuitenkin. Itse hautuumaa toi mieleen pariisin. Siellä oli isompia ja pienempiä pyhäkköjä ja perhehautoja. Ei se kokemuksena mitenkään uskomattoman ihku olut, mutta tyytyväinen olen että sen näin.
Satuimme San Telmossa käppäillessämme törmäämään antiikkimarkkinoihin, ja menimme sisään etsimään löytöjä. Itse ostin vanhan julisteen, ja puisen laatikon sellaiselta sympaattiselta naiselta. Piti oikein ottaa kuva siitä naisesta ja minusta. Sillä ei lyhytkestoinen
muisti oikein pelannut, ja hän sanoi minun näyttävän tutulta ja käyneen jo aiemmin päivällä. Juttelimme jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ainut ero oli, että aikaa näiden tapaamisten välissä oli kolmisen minuuttia.
Tytöt olivat lähdössä yhtä päivää minua ennen, ja minulla olikin ihan huippuleppoisaa itseksenikin. Heillä oli yölento, ja viimeisen buenosin iltani vietin leppoisien kanssamatkustajien kanssa hostellilla rauhassa parin bissen merkeissä. Saattaapa olla, että joskus vielä tulee törmäiltyä heihin. Aamulla heti otin suunnaksi eläintarhan, joka osoittautui reissun kohokohdaksi. Eläimet eivät olleet lainkaan flegmaattisia, mitä olin ennakkoon kuullut. Siellä sai myös ostaa eläintenruokaa, jota sai sitten syöttää melkein kaikille eläimille aina elefanteista apinoihin. Sain sieltä pari hyvää kuvaakin. Digikameravihulainen vaan alkoi kiukuttelemaan, ja saa nähdä kuinka pitkälle se kestää. Ostan varmaan paraguaysta uuden. Käsityömarkkinoilla oli hyvä käydä eläintarhan päälle, ja kyllähän sieltä jotain tarttui mukaankin, muttei viitti sanoo mitä. Menis muuten yllätys pilalle 😊
Eläintarhan ja markkinoiden jälkeen menin syömään seisovaan pöytään, joka maksoi hurrrrjat 4 euroa. Saatan käydä samaisessa paikassa nyt kohta kun lähden taas buenosiin. Ruoan jälkeen lähdin pikkuhiljaa hostellin kautta lentoasemalle. Kannattaa muuten, jos on vain aikaa käytettävissä, ottaa paikallinen bussi, joka kestää vajaa kaksi tuntia, mutta maksaa vain parikymmentä senttiä taksin veloittaman parinkymmenen euron sijaan. Matkaahan kentälle taitaa
olla tuollaiset 40 km.
Buenos aires oli tältä erää paketissa.
ps. Söin joka päivä ainakin yhden pihvin
Advertisement
Tot: 0.073s; Tpl: 0.017s; cc: 7; qc: 51; dbt: 0.0452s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Sirkka
non-member comment
Pihvivertailua
on ihan hyvä harrastaa! :)