Kelailua eri kansalaisuuksista

---

Näiden parin viikon aikana, olen täällä hedelmäfarmilla viettänyt, olen pystynyt tekemään havaintoja eri kansalaisuuksien ominaisuuksista. Pistetäänpäs kaikki paperille, niin ei pääse nämäkään faktatiedot unohtumaan.

Farmilla on ollut eniten saksalaisia, joten saksalaista logiikkaa olen päässyt seuraamaan eniten. Saksalaisia pidetään täsmällisinä ja hyvin järjestäytyneinä kansana. Itse en kyllä ymmärrä, mitä ihmeen täsmällisyyttä näissä poimijoissa on. Eivät saksalaiset järjestäydy aamulla kolmiriviin ja marssi tahdissa kohti hedelmäfarmia minuutilleen kello kuudeksi. Sen sijaan saksalaiset ovat varsin leppoista porukkaa ja erinomaisia grillaajia!

Ranskalaisissa taas ei ole mitään järjestelmällistä. Tai no, ainakin heistä tietää, missäpäin farmia he liikkuvat. Puheensorina ja laulu raikuvat koko farmilla, kun tämä kauhukakaralauma (yrittää) tehdä töitä. Hyvin ne vetää kuitenkin, eikä farmilla ole ainakaan hiljaista. Ranskalaisilla tosin tuntuu olevan melko huoleton asenne, etenkin farmin sääntöjen suhteen. Ensimmäisinä päivinä ranskikset keräsivät laareihinsa kaikki hedelmät koosta riippumatta, vaikka työnjohto kertoi nimenomaan,ettei pienempiä hedelmiä tule poimia missään nimessä. Ensimmäisten valitusten jälkeen ranskalaiset keräsivät pienet hedelmät laarin pohjalle ja isot päällimmäisiksi. Aika velikultia.

Japanilaiset ovat hulluja! Oikeesti! Japanilaispoimijat mättävät päärynöitä laareihin sellaista kyytiä, että länsimaalaista hirvittää! Japanilaisten yliluonnollinen poimintavauhti on kuulemma yleistä kaikilla farmeilla, joten yksittäistapauksesta ei ole kyse. Kun japanilainen poimija on väsynyt ja haluaa ottaa työpäivän rennommin, kerää hän tällöin vain kolminkertaisen määrän hedelmiä länsimaalaisiin verrattuna. Hulluja kaikki, saatana! Lisäksi japanilaisia ei vituta koskaan. Vaikka kusipäinen työnjohtaja ei maksaisikaan lupaamansa palkkaa, valittaa japanilainen turhautumistaan hymyssä suin. Hieman hullunkurista, ainakin allekirjoittaneen mielestä.

Aasialaiset panostavat ruoanlaittoon enemmän kuin kukaan muu. Japanilaiset ja korealaiset vääntävät yleensä suomalaisen mittapuun mukaan melkoisen juhla-aterian. Riisiä, kanaa ja mitä erilaisimpia vihanneksia mitä erilaisimmilla tavoilla laitettuna. Nämä hemmot eivät paljoa kokkikouluja tarvitse. Eivät tosin ranskalaisetkaan, sillä fiksuina poikina pojat ovat ottaneet tyttöystävänsä reissuun mukaan. Tyttöystävät kokkaavat poijille kiltisti joka ilta, joten pojat voivat makoilla nurmikolla kaikessa rauhassa.

Viimeisimpana ja vahaisimpana ryhmana voisi mainita rakkaat lansinaapurit. Svenssoneita taalla Australiassa on aika paljon. Toisaalta, jokainen ruotsalainen on aina liikaa. Svenska talande battre folk, vai mitenkas se menikaan. Kylla se vaan niin on, etta ruotsalaisilla on aina kaikki paremmin. Ruotsalaiset ovat aina yli-inhimillisen onnekkaita, he saavat aina parempipalkkaista tyota, he saavat aina kaikki naiset ja aina se helvetin kiekko pomppii ruotsalaisille! Kai Ruotsissa on jotain hyvaakin, mutta eipa nyt tule mitaan mieleen.

Etta sellaista, Suomi on silti paras! Kippis!

---