Uluru ja Kata Tjuta

---

Kolmipaivainen kiertomatka kuuluisalle isolle kivelle alkoi vihdoin pitkan odotuksen jalkeen. Reissuun lahti tutun oppaan (Beej) lisaksi Shelly, joka hoiti baaria meidan keittiorupeaman ajan. Aamulla herattiin sateen aaneen ensimmaista kertaa koko kahden puolen kuukauden Alicessa oleilun aikana.

Matka alkoi pitkalla ajomatkalla Kings kanjonille. Kun aavikolla sataa, ei maa osaa ottaa vastaan vetta kerralla isoja maaria, joten tasangot tayttyvat tulvista. Teiden paalle kasautuu vetta ja meidankin bussi joutui ylittamaan 0.4 metria korkea vesivalli. Ajomatka jatkui ja saimme ihailla jokia, joissa on oikeasti vetta (tama tapahtuu muutaman kerran vuodessa). Kings Canion oli kuitenkin valitettavasti myos tulvaveden takana (1.5m), joten kun 3 tunnin odottelun jalkeen (vesi laskee myos nopeasti) ei vielakaan oltu paasty ylittamaan tulvaa, opas paatti veida meidat toiseen paikkaan, joka ei yleensa kuulu ohjelmaan. Kathleen Springs oli kohtalaisen kiinnostava, mutta paluumatkalla bussille tapahtui viela kiinnostavampaa. Taivas pimeni silman rapayksessa mustaksi ja koko porukka juoksi bussiin sisalle juuri ennen kun taivas repesi ja kaatoi sankokaupalla rakeita niskaan. Siis kylla! Aavikolla, jossa kunnon sateita saatu viimeksi maaliskuussa, istuttiin busissa, joka ajoi kahtakymppia, koska nakyvyys oli sateen takia taysi nolla. Leiripaikalle saavuttiin pimean tullessa ja nuotiohetken jalkeen kommittiin makuupussien ja suojapussien sisaan (yleensa matkoilla nukutaan taivasalla, mutta koska sateita oli luvassa myos yoksi linnoittauduimme katoksen alle). Koko yon satoi.

Seuraava paiva alkoi ajomatkalla Kata Tjutalle, joka on samassa kansallispuistossa kuin Uluru. Isojen kivien muodostelmia molemmat. Ja kun puhun isoista kivista (kuvat eivat myoskaan nayta niiden mahtavuutta) tarkoitan todellakin isoa. Uluru (tunnetaan myos nimella Ayers Rock) on yli 2,5km levea, 350m korkea ja ymparys on yli 9 km! Kata Tjuta (tunnetaan myos nimella The Olgas) on vahan pienempien kivien rypas, mutta isompi kaikenkaikkiaan. Kivet ovat tulleet esiin maaperasta miljoonien vuosien aikana koska ovat kovempaa ainesta kuin muu maapera, joka on siis kulunut ymparilta. Paikat on pyhia aboriginaaleille ja osa paikoista on aidattu eika luvallista ottaa kuvia. Valittavasti Aboriginaalit eivat halua paljastaa minkasortin riitteja ja juhlia kivilla on vietetty, joten se puoli matkasta jai vahan pettymykseksi.

Kata Tjutalla teimme kavelykierroksen jonka varrella naimme vesiputouksen ja korvia huumaavaan sammakoiden kurnutuksen (tama myoskin tapahtuu vain kunnon sateen tullessa). Iltapaivalla kavimme Ulurun kulttuurikeskuksessa ja saimme tietaa myrskyvaroituksesta, joten yopaikka "in the bush" vaihtui turvallisemmaksi leirinta-alue paikaksi. Naimme Urulla uskomattomat vesiputoukset jalleen yhden rankkasadekuuron yllattaessa. Salamat jyllasi taustalla kun taivas selkeni hetkeksi ja sateenkaari maalasi varinsa kiven ylle. Ihan hiljaseks veti sellaiset luonnonvoimat. Auringonlasku jai nakematta, kun taivas oli pilvia taynna, mutta muuten paiva oli lahes taydellinen.

Iso paha myrsky ei sitten tullutkaan juuri sinne missa oleilimme. Ei niin hyvin nukutun yon jalkeen herasimme 4.30 ja matkasimme katsomaan auringon nousua Ulurulla. Tama ei myoskaan salvannut hengitysta, mutta 9km ymparikiertokavely sen sijaan naytti Ulurun varit auringossa ja sen mahtavuuden muutenkin. Samat paikat, jotka oli edellisena paivana ryoppyavan veden alla oli nyt vain musta vana, joka kiilsi auringossa. Kaikenkaikkiaan keirtomatka oli siis kaikkea muuta kuin perussetti.

Paluumatka meni ilman yllatyksia ja perilla tutussa hostellissa illallistimme tutun ravintolan menusta. Hassulta tuntui katsoa uutta tyontekijaporukkaa kun itse oli vasta viikko sitten paistamassa pitsoja hiki hatussa. Viimeinen yo ennen uuden kiertomatkan alkua vietettiin meidan oppaan kotona. Oli mukavaa paasta nakemaan "oikea aussiperhe" ja nukuttiin mukavimmassa sangyssa sitten kotosuomen.

---

Photos

Myrsky lahestyy
Tama on siis todellakin varikuva. Kaikki varit tuntui haviavan kun keskella paivaa tuli yhtakkia kovin pimeaa...

Valioporukka Olga'silla
Vasemmalta Shelly, Beej, mina ja Jake

Maisemaa
Ja Beej pissaamassa :)

Ma ja Bear
Isoin ikava Alicen porukasta tulee ehdottomasti tata suurta persoonaa... :)