Advertisement
Published: January 15th 2008
Nyt sita on vihdoin saavuttu Koh Taolle kolmen tunni laivamatkan jalkeen. Koh Tao on juuri sellainen paikka kun oletimme ja minka takia olemme pitanyt vauhdin ylla tanne matkustettaessa. Varattiin eilen majapaikka saaren lounaispuolelta Sai Thong Bungalows nimisesta paikasta. Laivasatamasta menimme haukkaamaan aamiaista, jonka jalkeen otimme ns.venetaksin eli long tail boatin, eli pitkahantaveneen kohti Sai Nuan Beachia. Venekuski jatti meidat keskelle aution nakoista rantaa, josta hetken eteenpain kaveltyamme loysimme vastaanoton. Varaus ei taaskaan ollut yllaripyllari mennyt perille, vaikka soitimme eilen viela varmistaaksemme. Haluamaamme bungalowia ei enaa ollut vapaana, joten respatadin oli pakko antaa hienompi bungalow melkein samaan hintaan.
Bungalowimme sijaitsee noin 30m rannasta ja takaterassin HAMMOCKEISTA on loistavat nakymat merelle. Elikka vihdoin ollaan saatu ne riippumatot haltuun, vaikkakin omamme ovat viela rinkoissa, silla sellaiset loyty valmiiksi aseteltuina terassilta. Sahkoa ei bungalowkylaan tule aamukuuden ja iltakuuden valilla, joka ei suuremmin haittaa kun lammitys ei ole tarpeen ja jaakaappia ei ole. Ilmastonti on vaihtunut poytatuulettimeen ja lampiman veden aika on ohi. Mutta kaiken taman korvaa uskomattoman suurenmoisen hieno paikka, jota eivat namakaan sanat tai muu sanavarastoni riita kuvailemaan. Kuvista saatatte saada pienta osviittaa, millaisessa paikassa sita nyt sitte ollaan. Omassa pikku rantsussamme on nahty maksimissaan kaksi ihmista kerralla ja paarannassa 5. Turistirysasta ei
siis liiemmin voi puhua.
Ravintolassa ei ole yhtaan tuolia vaan kaikki istuvat lattialla nojailutyynyjen paalla ja laheisen rokkipaarin ylakerrassa on ilmeisesti makoilutilat. Siella emme ole viela ehtineet kayda, silla se on kuitenkin 25 metrin paassa rannastamme. Kaiken kaikkiaan bungalowlahdellamme majailee varmaan noin 40-50 ihmista. Kylaan paasee vain veneella tai sitten, kuten asken tuli todettua, pienimuotoisen viidakon lapi kulkemalla. Uskonpa etta on aika kuumottava polku yolla kun ei nae eteensa vaan kuulee metsan mielenkiintoiset aanet, joista asken saatiin esimakua. Onneksi meita johdatti perassaan kulkukoira, joka juoksi metsasta eteemme polun alkupaassa.
Nyt on siis tultu paakadulle ja tarkoitus olisi menna syomaan johonkin makoiluravintoloista. takaisin menemme mita suurimmalla todennakoisyydella pitkahantaveneella, silla askeisen kappailyreissun jalkeinen hiki alkaa vihdoin kuivua.
Meikalaisen oli muutama paiva sitten oikein mukava todeta, etta sana blogista on kiirinyt jo Joensuuhun asti. Enpa ajatellut, etta paljon muut ku aiti ja veli lukee (ja mina ite...) Mutta kirjoitelkaa kommentteja ympari Suomen, etta missa on kylmin ja missa sataa eniten ja kenella on eniten flunssa jne.
Internet maksaa taalla nelinkertaisen hinnan esim. Hua Hiniin verrattuna, joten ei varmaan tuu niin paljoa kirjoteltua.
Mutta se on ensikertaan heihei...
Advertisement
Tot: 0.045s; Tpl: 0.011s; cc: 10; qc: 25; dbt: 0.027s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1mb
Riitta
non-member comment
No NYT....
passaa lökötellä ja ottaa aurinkoa. Kylähän on kuin Suomen leirintäalueilla, mökki mökin vieressä. Nuo rannat ovat kyl aika hintsut, saati sitten palmut! Ei täs hätiä mitiä täälläkään, meidänkin liput ovat jo valmiina. Enää reilu kuukausi, sit poltellaan varpaita samoilla hiekoilla. Se tieto auttaa tässä pimeydessä. Nauttikaa lomasta, auringosta, lämmöstä, kaikesta