Advertisement
Published: November 30th 2009
Juna saapui aamulla kuuden aikaan Ulaanbaatariin. Oli vielä pimeää ja mieltä kutkutti. Himmeä taksi kyyditsi meidät hotellille, läpi karun ja kylmän keskustan. Ennakkoluulot ja aamutuntien näkymät Ulaanbaatarista kuitenkin romuttuivat heti auringon noustua. Keskustassa moderneja rakennuksia, ihmiset trendikkäästi pukeutuneita ja kadut pullollaan katumaastureita. Tosin muutaman korttelin kävelymatkan päässä ei enää niin hohdokasta. Ulaanbaatar siis sekoitus uutta ja vanhaa, kivaa ja kurjaa.
Auringon valo toi esiin myös äärimmäisen ikävän ja huonon puolen. Valtava saastepilvi imaisi sisäänsä koko kaupungin. Se oli jotain, mitä emme olleet ikinä aiemmin kokeneet. Näkyvyys: ei juuri mitään. Todella epämiellyttävä hengittää. Saastepilvi oli varmasti osasyy siihen, että vähintään joka toinen paikallinen oli pukenut hengityssuojaimen kasvoilleen. Toinen syy hengityssuojaimen käyttöön oli H1N1. Mongoliassa on sikainfluenssa pandemia ”on High Alert”
Possunuhaan kaatui myös meidän suunnitelma mennä katsomaan/kuuntelemaan kurkkulaulua, sillä kaikki julkiset esitykset, konsertit ja urheilutapahtumat olivat peruttu. Koulut ja päiväkodit olivat karanteenissa, museot suljettu ja ravintolatkin joutuivat sulkemaan ovensa viimeistään yhdeksältä illalla. Hauskaa Mongoliaa!!!
Kaikesta huolimatta kaupunki sykki ja ihmiset olivat iloisia ja ystävällisiä. Nähtävää ja ihmeteltävää riitti vaellellessa Ulaanbaatarin katuja. Ja löytyipä myös paikka joka ei ollut sulkenut porttejaan pandemian takia. Gandantegchilen monastery eli munkkiluostari, jonka sisällä oli mm.”munkkiyliopisto” ja useita temppeleitä, joissa yhdessä 40 metrinen Buddha-patsas. Munkit
ei paljon possunuhia pelkää. Ei lintuinfluenssoja eikä muutakaan. Luostarialueella kävi tuhansia ihmisiä pyörittämässä rukousmyllyjä (me mukaan lukien) bakteerisilla käsillään. Rähmivät temppelien seiniä ja syöttivät siemeniä puluille suoraan käsistä… Mystiseltä tuntuvaa meininkiä Venäjän jälkeen.
Liikennekulttuuri Ulaanbaatarissa oli kaoottista. Ensimmäinen auto, jonka kyydissä mentiin hotellille, ei pysähtynyt kertaakaan punaisiin valoihin, kaahas hullun lailla ja ajeli kaikkialla muualla paitsi omalla kaistalla. Ei armoa jalankulkijoille.
Suora lainaus Suomen ulkoministeriön nettisivulta:
Liikenne on vaarallista niin autoilijan kuin jalankulkijankin näkökulmasta. Autoilijat eivät noudata liikennesääntöjä ja ylinopeudet ovat tavallisia. Liikennevalot eivät aina toimi ja liikennemerkkejä puuttuu. Autot ovat usein heikkokuntoisia ja monissa ei ole turvavöitä. Tieverkosto on suppea ja yleisesti heikossa kunnossa. Yöllä ajamista tulee välttää, sillä valtaosa teistä on valaisemattomia ja teillä voi olla esteitä ja kuoppia
Advertisement
Tot: 0.113s; Tpl: 0.012s; cc: 7; qc: 45; dbt: 0.053s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Stau
non-member comment
HeiHoi! Kommentoidaan nyt kun veli alotti!
Kiitos aktiivisesta päivityksestä, on ollut ilo seurata reissuanne. Veli jo päivitti junaiskun tietoja, se oli aika hurja ajoitus. Kiva että otte laittanut noin paljon kuviakin jo blogiin, saa vähän käsitystä millaisilla seuduilla pyöritte! Meille ei kummempia kuulu, joulu tulee mutta vesisade ei hellitä... Tulevana viikonloppuna (5.12) on tapaamista Veskun ja Saara-serkun kanssa. Vihdoin saatiin aikaiseksi. Onpa sitten isille kerrottavaa jouluna! Hauskaa reissun jatkoa, kuullaan taas!