Bangkokin ja Kolkatan vertailua

---

Tuli aika vahan kirjoitettua Bangkokista kaupunkina ja toisaalta en enaa jaksaisi kirjoittaa pelkastaan siita, joten ajattelin verrata Bangkokia Kolkataan. Olemme olleet taalla vasta pari paivaa, joten kehotan lukijaa suhtautumaan tahan hyvin pintapuolisena vertailuna.

Kaupunkikuva:

Bangkokissa kaupunkikuvaa hallitsivat ;korkeat hyvakuntoiset rakennukset, jotka suurimmilta osin olivat loistohotelleja tai jattilaismaisia kauppakeskuksia, raataliliikkeet, katukeittiot, joista leijaili herkullisia tai vahemman herkullisia tuoksuja, baarit ja ravintolat seka lukuisat hierontapaikat. Kolkatassa arkkitehtuuri on paljolti matalampaa, (ainakin monilla alueilla, silla olemme ajelleet paljon takseilla. 2-3 kerroksisia taloja on paljon) harvat korkeat kerrostalot ovat lahes poikkeuksetta mustien hometaplien peitossa ja muutenkin rappeutuneita. Vanhanmalliset taksit hallitsevat liikennetta. Kaikenlaisia liikkeita on, mutta ne ovat yleensa hyvin pienia, isompia ruokakauppoja on vahan ja kioskeja puolestaan paljon. Yleisesti kaupunkikuva taalla on hyvin monenkirjava, viela varikkaampi kuin Bangkokissa. Vaen paljous ja se, etta lahes kaikki rakennusvanhukset nayttavat nahneen parempiakin paivia, ovat hallitsevin piirre kaupunkikuvassa. Nytkin joku nikkaroi jotain, eli rakennuksia joskus myos korjataan, mutta yleisesti nayttaa silta kuin ne olisi jatetty siirtomaavallan jalkeen (varmastikin moni on rakennettu silloin) oman onnensa nojaan.

Ymparistoasioista:

Bangkok on hyvin siisti kaupunki. Kadunlakaisijoita on joka puolella ja juuri missaan ei nay roskia. Roskiksia on myos mukavasti katujen varsilla. Silti ihmiset eivat selvastikaan ole kovin innostuneita ja valveutuneita ymparisto asioista. Henkiloautoja kaytetaan paljon, muovipussikulttuuri on itsestaanselvyys ja kukaan ei ajele sahkokayttoisilla kulkupeleilla saati sitten polkupyoralla. Myoskaan mitaan kyltteja ympariston hyvinvoinnin edistamiseksi ei nay, kuten Pekingissa nakyi. Myonteinen poikkeus oli, etta eraassa kaupassa nain kangaskasseja, joita mainostettiin ymparistoarvoihin vedoten. Samaisessa hienossa ostoskeskuksessa myyjilla oli rinnassaan pinssi, jossa luki ''think green''. Silti eras heista meinasi vakisin laittaa yhden pienen ostokseni muovipussiin, jouduin lahes ''repimaan'' sen hanen kadestaan. He eivat koskaan mitenkaan kasittaneet, etta joku ei halua pussia, silla he olivat niin rutinoituneita pakkaamaan tavarat pussiin. He eivat varmaan ehtineet edes ymmartaa, mita sanoin, ennen kuin sujauttivat tavarat muovin sisaan. Bangkokissa ilmanlaatu oli varmasti huono liikenteen maaran vuoksi, mutta se ei silti tuntunut hengittaessa pahalta. Olisikohan johtunut siita, etta kostea ilmasto sitoi hiukkasia? Varmasti pitempiaikaiset vaikutukset nakyvat ihmisten keukoissa, mutta heti paastojen vaikutusta ei juuri huomaa. Taalla Kalkutassa sita vastoin ilman huono laatu tuntuu valittomasti. Taallakin on kosteaa, mutta se ei tunnu auttavan. Johtuisikonhan osittain siita, etta autokanta on hyvin vanhaa, kun taas Bangkokissa autot olivat erittain uusia? Myos tiet ovat paljolti ahtaita, jolloin paastot jaavat paikoilleen. Roskia taalla Kolkatassa nakee hyvin paljon. Niita on korkeina kasoina usein teiden vieressa. Ihmiset penkovat niita ja selvasti lajittelevat. Tama on tietenkin myonteista ympariston kannalta. Taalla kieratys toimii ja kaikki kaytetaan loppuun asti. Lehmat ja koirat syovat kaiken suinkin syotavaksi kelvanneen, mita ihmiset eivat ole roskakasoista huolineet.

Ihmiset:

Bangkokilaiset ovat, kuten yleensakin suurkaupunkilaiset eli etaisen ystavallisia. Kukaan paikallinen ei alkanut kyselemaan meilta mitaan henkilokohtaista, mutta heidan kanssaan asioidessa he usein hymyilivat ja olivat kohteliaita. Paljolti he suhtautuivat meihin kuin ilmaan. Taalla taas ei voi olla yhta huomaamaton. Juuri talla Sudder streetilla paikalliset ovat selvasti tottuneet ulkomaalaisiin ja tuijotus ei ole kovin voimakasta, mutta varsinkin nuorten aijien paat kaantyvat aina, kun kuljen ohi. Ihmiset nayttavat kaduilla kavelleessaan usein vakavilta. Ystavien kanssa jutellessa tai perheen parissa, he kuitenkin nayttavat naureskelevan iloisesti. Tanaan, kun tulimme sairaalasta taksikuskimme vitsaili jatkuvasti toisten kuskien kanssa huudellen aina auki olevasta ikkunasta, kun liikenne oli pysahtynyt. Eraassa vaiheessa, han selvasti kilpaili nopeudesta viereisen taksin kanssa, jonka kuskia sanoi ystavakseen. Apteekin poika suhtautui meihin hyvin iloisesti ja han oli ihanan avoimen oloinen, kun kyseli maastamme ja, mita pidamme Intiasta. Ihmisille tuntuu olevan hyvin tarkeaa, etta pidamme heidan maastaan. Bangkokissa tallaista kyselya ei esiintynyt. Jos taalla myontaa pitavansa Intiasta, saa palkaksi sadehtivan hymyn. Seka Bangkokissa etta taalla on saanut olla varuillaan, ettei tule huijatuksi asioidessaan milloin missakin. Toistaiseksi vain taksikuski on yrittanyt selkeasti huijata meita eli pyytaa rahaa siita, kun hanella ei ollut vaihtorahaa ja sitten han kavi kyselemassa monilta ihmisilta, kuka pystyisi sarkemaan. Han yritti saada rahaa siita, etta taksi oli joutunut seisomaan paikallaa. Eihan se nyt meidan vikamme ollut, ettei hanella ollut yhtaan vaihtorahaa? Naissa kummassakin kaupungissa on selkeasti mentaliteetti ''ulkomaalaisilta on luvallista yrittaa huijata niin paljon rahaa kuin he aaliot vain erehtyvat antamaan''. Olenkin lukenut, etta intialaiset ovat yleensa hyvin rehellisia, mutta tama ei pade tuntemattomien ulkomaalaisten kanssa asioidessa. Paljon innokkaammin ihmiset taalla haluavat aidosti tutustua meihin, kuin Bangkokissa, sikali ilmapiiri on mukavan lamminhenkinen. Kerjalaisia nakyi Bangkokissakin nyt enemman kuin pari vuotta sitten. Silti heidan maaraansa ei tietenkaan voi verrata Kolkatan kerjalaismaariin. Taalla heita on kaduilla siella taalla. Bangkokissa he aina istuivat kadulla bussipysakkeihin nojaten, ja vain ojensivat kuppiaan, mutta taalla he usein lahtevat seuraamaan. Sanoisin myos etta yleisesti he ovat kurjemmassa kunnossa taalla kuin siella. Taalla he ovat usein hyvin laihoja. Myos eleimet ovat pahemman nakoisia taalla. Tahan asti kaikkialla kulkukoirat ovat olleet kiiltavaturkkisia ja hyvakuntoisia, mutta taalla nakee koiria, joilta nakyy sisaelimet tms.

Hinataso:

Taalla hintataso on yleisesti alhainen. Aamulla soin puuron 18 rupialla ja nyt perunamuussia keitetyilla vihanneksilla 50. (1e on 60 rupiaa) Silti sairaalan kokeet maksoivat 50 euroa ja taksi on sikali kallis, etta he rahastavat matkustajamaaran mukaan. Taksi on siis selkeasti kalliimpi kuin Bangkokissa. Tasokasta guesthousea on taalta vaikea loytaa alle 400 rupian. Onneksi juuri talla 400, joka on meidan bujettimme mukainen alkaa loytamaan jo jonkinlaisia paikkoja. Sanoisin, etta Bangkokista saa halvemmalla tasokkaamman paikan kuin taalta. Jos ei ole niin valia, missa nukkuu, niin silloin Kalkuta on varmasti halvempi. 200 rupian kopit taalla ovat guesthouse kiertelymme perusteella paikkoja, joissa patjojen sisalmykset pursuavat ulos, sangyt ovat lautalavereita ja seinat taynna tahroja. 500-600 rupialla tuntui jo monesta paikasta irtoavan ylellinen huone, mutta nama hinnat ylittavat oman varallisuutemme. Niimpa olemme kiitollisia loydostamme eli Gulistan hotellista, jossa eras huone on juuri 400. Muut huoneet siellakin nayttivat hieman karuilta, mutta meidan huoneemme on kaakeloitu lattiasta kattoon, sangyssa on valkoiset lakanat ja vessakin on siistia kaakelia ilman hometaplia. Bangkokissa hinnat olivat ravintoloissa nousseet huimasti. Siella ei enaa paljon alle neljan euron syonyt mitaan. Sita vastoin katukeittioissa ja food haleissa hinnat olivat pysyneet edullisina.

Tasta paivasta: Kavimme taas tutkituttamassa, mika minua voisi vaivata. Sairaala oli taskokas, mutta ei yhta toimiva kuin Bangkokissa. Testien tulosten saamisessakin menee huomiseen iltaan. Bangkokissa ne sai puolessa tunnissa. Laakarin yksi epaily oli diapetes, mihin kylla monet oireeni viittaavat, mutta toivon mukaan ei kuitenkaan...Jospa huomenna selviaisi jotain!

---