Eipa sittenkaan

---

Terkut Ootysta, etela-Intian vuorilta! Paatin jattaa kalliin Goan taakse kun siihen tuli vihdoin ja viimein mahdollisuus. Kiitos siita mr Z:lle! Kavaisin matkan varrella Bangaloressa, joka on huikea liikennemeri. Asukkaita yli 6 miljoonaa. Vedin saavuttuani mestoilla parin tunnin kavelyreissun paikallisella torilla ja ties missa. Kaaos oli sanoin kuvaamaton. En nahnyt yhtaan lankkaria (ulkomaalaista) matkan varella. Yovyin jollain pikkukujalla sijaitsevassa motellissa ja motellin takana raikasi amyreista islamilaiset rukouslaulut. Motellin katolta oli huikeat nakymat ransistuneen asuntoalueen yli.

Saavuttuani Bangaloreen otin riksan, koska en halunnut lahtea roudaamaan helvetin painavia kassejani keskustan lapi. Eikohan kuski sitten ollut pahinta mahdollista laatua. Ensin yritti pyytaa hunttia (2 egee) ja tingin hinnan 50 rupiaan. Sit matkalla taa urpo rupee mainostamaan jotain vitun kauppaa ja jos oisin menny siihen kauppaan, oisin saanu ilmaisen matkan ja taa kuski ylimaaraista hilloa silta kaupalta. Tyypillista Intialaisten vedatysta... Haistatin sitten kuskille paskat ja sanoin, etta haluan sinne minne oltiin aluksi diili sovittu. Pienen ininan jalkeen saavuttiin sitten perille ja taa saatanan hylkio vaittaa, etta hinta on sit 80 rupiaa ja jankutti sita vaikka mita yritin sanoa. Okei, haistatin mulkulle paskat ja heitin 50 rupiaa takapenkille ja lahdin menemaan. Bangaloren kuskit on kuuluisia ympari maailman...

Matka Goalta Bangaloreen kesti muuten bussilla 17,5h!

Sit Bangaloresta tulin bussilla tanne Ootyyn. Varsin sydammelinnen pikkukaupunki ilman kusetusmeininkia. Vuorimaisemat ovat henkea salpaavia. Tan mestan nahtyani jain ihmettelemaan, etta mita helvettia siela Goalla niin pitkaan jumitin. Okei, rahaongelmat jumittivivat kummasti... Taala ruoka on halvempaa ja osittain parempaakin kuin Goalla. Varsinkin jos kay paikallisella torilla, joka on muuten ihan vitun himmee, niin selviaa varsin pienella rahalla. Taala Ootyssa uskonnot sekottuvat hienosti. Varsinkin iltaisin auringon laskettua tunnelma on taianomainen. Jostain kuuluu hindulaisten rytmikasta musiikkia, toisaalta arabien rukouskailotusta, jostain kirkon kellojen kuminaa. Hengellisyys on taala Intiassa joka asiassa nahtavilla. Itsekkin rupesin lukemaan veedalaisia teksteja ihan tarkoituksenani ymmartaa jotain hindulaisuudesta. Ymmartavatkohan itsekkaan...

Kavin tossa ensimmaista kertaa elamassani katsomassa krikettia ja myoskin raviradalla tuli piipahdettua. Kavin myoskin paikallisessa kasvitieteellisessa puutarhassa, joka hakkaa stadin vastaavan mennen tullen. Eilen kipusin taalta 2,2 km:n korkeudesta 2,6 km:n korkeuteen ja maisemat yli laaksojen olivat satumaiset. Metsat ovat paaasiassa eucaliptuspuu-metsia, joita britit ovat tanne joskus aikoinaan istuttaneet.

Johan rupesi juttua irtoomaan, kun lahti liikkeelle. Palataan asiaan!

---