Advertisement
Published: October 28th 2006
Heippa vaan taalta Vietnamin keski-osista.
Vietettiin ensin nelisen paivaa Huessa, ja sitten siirryttiin tanne Hoi Anin kaupunkiin. Huessa aika meni taas vaihteeksi nahtavyyksia katsellessa ja hyvaa ruokaa nauttiessa. Kaytiin paivan mittaisella jokiristeilylla, jonka yhteydessa paasi kaymaan aiempien aikojen hallitsijoiden rakennuttamilla pytingeilla. Komeita olivat. Osaan paikoista oli mentava moottoripyorataksin kyydissa, mika oli talla kertaa hieman mukavampi kokemus. Moottoripyoran selassa istuminen on huomattavasti helpompaa ilman rinkkaa.
Itse Huen kaupungissa on myos paljon nahtavaa, mutta me tyydyttiin kaymaan ainoastaan linnoituksen alueella, missa sijaitsee myos aiemmin tavalliselta kansalta suljettu kiellettykaupunki. Loppu ajasta taisikin sitten kulua ravintoloissa. Meidat saattoi bongata useammin kuin kerran hotellin kulmalla sijainneesta intialaisesta ravintolasta, jonka ruoka oli aivan tajuttoman hyvaa. Taidetaan KAtjan kanssa molemmat olla koukussa samosoihin ja tamarind-kastikkeeseen.
Matka Huesta Hoi Aniin oli mukavan lyhyt - vain sellaiset viisi tuntia. Hoi An on viehattava pieni kaupunki, missa on todella ihana vanha keskusta. Kapeita kujia, kauniita parvekkeita ja kivoja pienia taloja. Kaupunki on erityisen kuuluisa lukuisista raataleistaan. Taalla voisi teettaa edullisesti vaikka millaisia vaatteita ja kenkia, jos vaan rinkkaan viela mahtuisi jotain. Raatalilla kaynti on toistaiseksi kokematta, mutta muut kaupat ovat kylla saaneet osansa meikalaisen matkabudjetista. Mika siina on, etta kauppojen kutsua on niin vaikea vastustaa?Tai no ei ihan
kaikkien kauppojen...marketin alueella kauppiaiden tyrkytys on sita luokkaa, etta pysyttelen mielummin poissa kyseisilta alueilta. Eilenkin alueelle eksyttyamme Katjaa raahattiin hyvinkin pian kasikynkkaa kohti kauneussalonkia. Katjan saarikarvat saivat kyytia samalla, kun meille yritettiin kaupata sadetakkeja, sateenvarjoja, koruja, kortteja ja vietnamilaisia poikaystavia. Kieltaydyimme kohteliaasti kaikesta tarjotusta ja olemme siis edelleen sinkkuja.
Tanaan kaytiin aamupaivalla My Sot nimisessa paikassa katsomassa vanhoja hindutemppeleiden raunioita. Alueella on alkujaan ollut sellaiset 70 temppelia, mutta useimmat niista kokivat USA:n pommien kovuuden ja nyt niita on jaljella enaa 15. Rauniot olivat ihan mielenkiintoisia, mutta vahan tunnelmaa pilasi se, etta alueelle oli loytanyt tiensa myos noin 200 muuta turistia. Laosiin verrattuna Vietnamissa tuntuu olevan enemman matkaajia. Tahan mennessa olemme Vietnamissa tormanneet neljaan suomalaiseen, noin sataan ruotsalaiseen ja tuhanteen jenkkiin.
Olemme Hoi Anissa maanantai-iltaan asti, jolloin on tarkoitus jatkaa kohti Nha Trangia saan niin salliessa. Huhujen mukaan Keski-Vietnamiin on lupailtu myrskya kolmen-neljan paivan sisaan, joten nahtavaksi jaa vaikuttaako se jotenkin matkasuunnitelmiimme. Vaikka huhuissa ei kenties olekaan peraa, niin me paatettiin, etta Nha Trangissa etsitaan tukevan oloinen hotelli, joka ei ole ihan rannan tuntumassa.
Ai niin... ja sitten niita ikavampia uutisia. Meidan veto on ratkennut ja sen havisin mina =( Oltiin laukkuostoksilla yhdessa kaupassa, kun kuulin sanovani nuo
kohtalokkaat sanaat "mulla on kuuma". Yritin jalkeenpain vedota kuumeen aiheuttamaan houreiluun, mutta Katja ei ottanut sita kuuleviin korviinsakaan. Mutta ihan oikeasti ma olen potenut jo viikon flunssaa, joka aiheuttaa hallusinaatioita ja houreilua! Kuumetta ei tosin ole ollut paitsi ehka juuri tuolla kohtalokkaalla hetkella...
Nyt sitten on ongelmana, etta mista seuraavaksi lyodaan vetoa. Olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Laitan lisaa kuvia, jahka paasen vahan nopeamman yhteyden aarelle. Hotellin ilmainen yhteys tokkii todella pahasti.... Sain vihdoin lisattya kuvia Dalatissa 5.11.06
Advertisement
Tot: 0.139s; Tpl: 0.013s; cc: 18; qc: 93; dbt: 0.0978s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.2mb
Milja
non-member comment
Veto
Lyökää vetoa, kumpi ensin valittelee koti-ikävää (kaverit, perhe, oma sänky, suklaa, ruisleipä...)