Inkakulttuuria

---

Yleistä maisemakuvausta...

portaikko

Yleistä maisemakuvausta...
portaikko Aamulla oli siis treffit klo 8.45 retkitoimiston edessä josta oli bussilla lähtö. Bussimatkat vähän jännitti, olin kuullut kauhukertomuksia Perun bussimatkoista (Railalle kiitos 😉, mutta onneksi bussi oli siisti ja uusi. Matkan ensimmäisenä kohteena oli Sacred Valley ja siellä tori, johon pysähdyttiin tekemään ostoksia. Odotimme toria, sillä olimme ajatelleet ostaa Perusta paikallisia käsitöitä, jotka olivat edullisia ja oli hyvä mieli tukea paikallista toimintaa. Maisemat olivat taas kauniit, reissu kulki läpi Perun maalaismaisemien. Näkyi vanhoja "inkanaisia" lammaslaumoja paimentamassa, pieniä punaisia tupia (punaisia siksi, että ne oli tehty savesta ja heinästä) ja takapihoja, koiria ja maissipeltoja... Tori oli kyllä aika pettymys, sillä se oli rakennettu täysin turisteja varten. Hinnat olivat todella korkeat paikalliseen tasoon nähden eikä tämä ollut paikallisten tori, mitä olimme odottaneet. Ostokset jäivät siis tekemättä ja matka jatkui kukkulalle, jonne teimme parin tunnin kävelyretken. Ylhäällä vuorella oli vanhaa inkakulttuuria ja raunioita. Oli vähän jännää kulkea vuorenreunaa ylös, koska pudotus oli vieressä suora ja melkoinen, ei siis ollut varaa kompastua kertaakaan. Maisemat olivat taas kerran mahtavat, olisi vain voinut istua ja tuijottaa eteenpäin niitä. Kyllä kannatti ottaa retki, ei sinne muuten olisi päässyt käymään.

Matka jatkui ja pysähdyimme syömään ravintolaan jossa tarjottiin buffet-lounas perulaisittain. Ruoka oli hyvää, kuumia kasviksia, perulaista keittoa, riisiä, kanaa/lihaa, kastiketta ja kasvispihvejä. Etupihalla ravintolaa oli kaksi pientä porsasta vapaana ja kuului hauskaa vinguntaa kun keskenään nahistelivat, ilmeisesti eksyivät samalle ruohotukolle 😊 Pieni poika tuli pyytämään rahaa ja tyttö myi perulaisia kansallisnukkeja. Näitä näkyi kyllä koko matkan ajan... Lapsista ei kuitenkaan noussut suurta huolta, koska eivät olleet huonokuntoisen tms. kurjan näköisiä, ennemminkin opetettu/vaadittu pyytämään turisteilta rahaa.

Matka jatkui ravintolasta Ollantaytambon kylään, jossa taas kävimme katsomassa vanhaa inkakylää ja sen raunioita. Kylä oli kyllä sympaattisen näköinen (kuvista näkyy hyvin tunnelma) ja kävimme hollantilaisen pariskunnan kanssa pizzalla ennen junan lähtöä kohti Aguas Calientesia. Junassa tapasimme samanikäiset naiset (romanialainen ja britti), jotka molemmat olivat yksin liikenteessä ja kohteena sama Machu Picchu. Juna oli täynnä kaikenmaalaisia ja britti kertoi että olisi jo eilen halunnut matkustaa, mutta liput olivat loppuunmyyty. Joten meillä oli ollut säkää, ettei tarvinnut odottaa lippuja, vaan saimme ne silloin heti seuraavalle päivälle. Junamatka kesti toista tuntia ja illalla n. 23 aikoihin saavuimme perille ja opas odotti meitä ja vei meidät hostellille. Hostelli oli mukavampi kuin hotellimme, siisti ja viihtyisä, mutta homeen haju oli karsea. Kuin mullan alla 😊. No, ei muuta kuin nukkumaan koska aamulla herätys klo 04.00 ja matka Machu Picchulle jatkui.

---

Comments

[Sirkka]

kylläpäs siellä turisteja pörrää
eurooppalaisiin sitten törmää kaikkialla!