Poliisivoimat Puerto Ricossa

---

12.8.2009

Kuuba ja Puerto Rico muistuttavat toisiaan siinä, että molemmissa aseistettujen poliisien läsnäolo on silmiinpistävä. Heitä on miltei joka kadun kulmassa. Puerto Ricossa on kaiken lisäksi harmaita, ruskeita, sinisiä ja mustia poliiseja. Viittaan heidän vaatetuksensa väriin. Tehtäviensä jaosta en tiedä.

Tänään menin Lonely Planetin suosituksesta Pier2:ssa sijaitsevaan Café Cala´oon, koska sieltä saa kuulemma juuri sisämaasta tuoduista kahvipavuista tehtyä kahvia. Paikka oli pieni ja ahdas, ja asiakkaina oli itseni lisäksi viisi lihaksikasta poliisia - ruskeita ja harmaita mutta yhtä lailla aseistautuneita ja elekieleltään kuin amerikkalaisista poliisisarjoista. Paikalle tuli sitten muitakin asiakkaita - kaikki miehiä. Juuri tällaisia asioita turisti ei voi millään tietää, että jokin tietty kahvila on poliisien ja heidän vasikoittensa kohtaamispaikka. Tunnelma oli jotenkin väkinäisen pidättynyt. Olen varma, että se vapautui suuresti lähdettyäni sieltä aika äkkiä pois. (Kahvi oli hyvää, mutta en osannut nauttia siitä.)

Kuubassa täytyy valvoa kansalaisia, jotta he eivät tekisi vastavallankumousta. Täällä Puerto Ricossa rehottaa sen sijaan rikollisuus. Puerto Rico Daily Sunin mukaan perjantaina ammuttiin Poncen kaupunginosassa kahdessa eri ampumisvälikohtauksessa kolme ihmistä, sivullisia loukkaantui. Lauantaina rikolliset selvittelivät välejään parkkihallissa. Kaksi ammuskelijaa kuoli ja lisäksi yksi raskaana ollut nainen, joka oli vain sattunut paikalle epäonnekseen. Sunnuntaina ammuttiin tässä ihan lähellä Loiza-kadulla kaksi veljestä kuorma-autoon. Isä oli käynyt tunnistamassa poikiensa ruumiit. Teolle ei ole löytynyt motiivia eikä poliisilla ole muutenkaan mitään johtolankoja ampujien löytämiseksi. Tällaista täällä ilmeisesti on päivästä toiseen. Eri poliitikot, pormestarit ja mayorit ovat nyt lehden mukaan perustamassa toimikuntaa räjähdysmäisesti lisääntyneen rikollisuuden hillitsemiseksi. (No, hyvänen aika ottakaa nyt ainakin tuliaseet pois ihmisiltä.)

Kuuba ja Puerto Rico muistuttavat toisiaan myös siinä, että kirjakauppoja on aika vähän. Eilen löytyi yksi iso Brooders Plaza Las Americas -ostoskeskuskesta, joka on kuulemma Amerikan suurin ostoskeskus (mutta minkä Amerikan?). No oli kyllä ahdistavan suuri ja eksyin sata kertaa. Ja tänään löysin ohjeiden mukaan kaksi pientä oikein hyvää kirjakauppaa vanhasta kaupungista: La Tertulia ja Gronopios. Mutta mistään näistä ei löytynyt Karibian alueen kirjallisuutta englanniksi. Ei edes Puerto Ricon kuuluisimman kirjailijan Rosario Ferren kirjoja eikä Karibian saarilla matkustaneiden matkakertomuksia. Sen sijaan löytyi kyllä laajat valikoimat Kuuba-kirjallisuutta: kuubalainen keittiö (no puede ser!), kuubalainen musiikki, kuubalaiset tanssit, Kuuban historia, kirjoja Fidel Castrosta jne. Jotakin outoa tässä Kuuba-innostuksessa kyllä on.

Amerikkojen museossa opin, että conquistadorit ja rutto tappoivat nopeasti Puerto Ricon ja monen muunkin saaren alkuperäiskansan tainat, mutta tainojen kielestä on peräisin muun muassa sanat hurrikaani (huracán), maissi (maíz) ja yucca (yucca). Pesäpallo oli yksi heidän uskonnollisia rituaalejaan. Pallona käytettiin mitä hyvänsä sopivan kokoista hedelmää, joka päällystettiin nahalla. Kenen nahalla?

Mitäs muuta? Sonia Sotomayorin nousua Korkeimman oikeuden tuomariksi on luonnollisesti juhlittu täällä kovasti.

Puerto Ricossa on paljon eri väreissä kukkivia puita. Myös talot on vanhassa kaupungissa maalattu kaikissa pastellin väreissä. Koloristi tykkää siitä paljon.

Käynti kahvihaciendalla jäi valitettavasti tekemättä. Se olisi tullut liian kalliiksi (500 dollaria).

Huomenna lähden Antiguaan…

---