Back to the...

---

No ni, Taas ollaan täällä keskustan valtakunnassa ihmettelemässä. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut kaupungissa sitten viime näkemän. Jopa sellainen pieni kahden neliön itämainen hampurilaispaikka on pystyssä, mitä ihmettelen suuresti, koska ikinä en ole nähnyt siellä asiakkaita. Taitaa noi Amerikan isot ketjut viedä valtaosan liikevaihdosta.

Lento tänne meni muuten hyvin, mutta sain heti koneessa muistutuksen tästä Kiina meiningistä. Istuin koneen keskiosassa neljän tuolirivin laitimmaisella penkillä ja rivin toisessa päässä istui Kiinalainen nainen. Tietysti ajattelin, että siinähän on molemmille yksi ylimääräinen penkki missä olisi hyvä nukkua jossain ihmeellisessä asennossa. Olin taas niin väärässä...

Nökötin toista tuntia molemmilla penkeillä, mutta sitten nukahdin hetkeksi pelkästään omalle paikalleni. Herättyäni nainen pötkötti kaikilla kolmella penkillä onnellisena. Ajattelin, että kun ruoka tulee niin jätän sen viereisen tuolin tarjottimen alas niin naikkonen sitten varmaan tajuaa vinkin. just joo. Sehän ryömi ihan pokalla sinne tarjottimen ja istuinosan väliin ja jatkoi uniaan. Annoin väsyneelle matkalaiselle siimaa ja nukuin loppumatkan omalla paikallani. Seuraavan kerran kun käy näin, niin varmaan kyllä kaatuu joku punaviini sinne alas ihan vahingossa.

Matka kentältä kotiin meni hienosti ja pikaisen sisäänkirjautumisen jälkeen olinkin jo järjestelemässä paikkoja. Koti on samanlainen kuin viimeksi eli hyvä ja erittäin tilava.

Ensimmäinen työpäivä on nyt ohi ja asiat on ehkä hiukan selvempiä. Koti-ikäväänkin on lääke työpöytäni vastapäisellä seinällä. Sieltä ne tutut naamat kurkistelee.

---

Photos

Kiinalainen?
Turvallisuus alkaa minusta.

Kiinalaisia?
Nämäkin miehet olen jossain nähnyt