Ihana päivä!

---

18.9.2010 Nairobi, Milimani

Eilen perjantaina vietettiin ihan uskomattoman ihana päivä! Käytiin kattomassa pieniä norsuja elefanttien orpokodissa, kirahveja niiden suojeluspuistossa, korutehdasta ja todella vaikuttavaa Karen Blixenin kotitaloa.

Otettiin reissu järjestettynä tästä milimanista, joten meillä oli oma kuski, joka vei meitä paikasta toiseen. Mukaan lähti myös Mike, joka on vanhempi herra Uudesta-Seelannista.
Lähdettiin matkalle about 10:30 ja ajeltiin Nairobin valtateita pitkin kohti Nairobin kansallispuistoa. Matkalla nähtiin Nairobin slummialue, joka on äärimmäisen iso. Kuski kertoi että siellä asuu noin 2 miljoonaa ihmistä ja suurin osa ei käy töissä vaan lähtee kaupunkiin varastelemaan. Oli aika vaikuttava näky kun suuri slummialue ja ympärillä suurten firmojen hienot toimistotalot olivat niin lähellä toisiaan. Siinä näki ihan kirjaimellisesti vastakkain tämän kaupungin varallisuuserot..

Trippi jatkui norsujen orpokotiin, joka sijaitsee Nairobin kansallispuiston reunalla ja n. 20 min ajomatkan päässä Milimanista. Paikan päällä päästiin katsomaan norsuvauvojen tuttipullosyömistä ja niitten telmimistä mutalammikossa. Ne oli ihan kuin ihmislapset jotka välillä nahistelee ja välillä leikkii keskenään. Paikalla oli niiden hoitajat jotka kertoi niistä ja kuinka ne oli päätynyt orpokotiin. Melkein kaikkien äidit oli salametsästetty. Kaikesta huomasi että norsuista pidettiin hyvää huolta ja että norsut luotti hoitajiinsa. Kun norsut olivat syöneet ja temmeltäneet mudassa hoitaja vaan taputti käsiään ja norsut järjestäytyivät jonoon hoitajan taakse. Uskomatonta. Norsujen orpokodissa oli myös kaksi sarvikuonoa, jotka oli tosi isoja. Hoitajat kertoi ettei niitä voi pitää vapaina aukioloaikana, niin kuin norsuja, koska ne saattaa olla hieman agressiivisia. Paikassa oli myös vapaana olevia villisikoja, jotka ihan pokkana tallusteli ihmisten seassa. Matkalla autosta nähtiin myös punaperseapinaperhe.. Niin outoa nähdä eläimiä mitä on nähnyt vaan eläintarhassa tai telkkarissa yhtäkkiä vapaana luonnossa. Upeeta!!

Seuraavaksi mentiin katsomaan kirahveja. Kun mentiin paikalle saatiin kaikki kourallinen jotain niitten ruokaa ja noustiin torniin kirahvien päiden korkeudelle missä sitten saatiin syöttää niitä. Ne nappasi ruoat pitkällä kielellään suoraan kädestä ja sen jälkeen sormet olivat täynnä kirahvin kuolaa..Yök! Lotta meni vielä pidemmällä ja antoi kirahvin antaa "pienen" ja vetisen pusun suoraan suulle.. Siitä on videopätkäkin todisteena. Ai vitsit, kirahvit olivat kyllä uskomattoman hienoja! Samassa paikassa oli myös isoja maakilppareita, jotka kiinnosti varsinkin paikallista kouluryhmää...

Sitten jatkettiin matkaa Karen Blixenin kotitalolle. Ennen kuin näin paikan, odotukset ei ollu hirveen korkeella, mutta kun päästiin paikalle suu loksahti auki. Paikka oli aivan uskomattoman hieno. Itse talo ei ollut hirveän iso, mutta siellä oli paljon alkuperäisiä huonekaluja ja Minun Afrikka leffasta Robert Redfordin housut ja Merill Streapin asu.. Ja tietysti paljon valokuvia. Saatiin myös opas joka kertoi meille historiasta ja kierrätti meitä ympäri tilaa. Oli kyllä todella mielenkiintoista nähdä ja kiertää varsinkin nyt kun on lukemassa Eurooppalainen Afrikassa-kirjaa.
Ensin siis tutustuttiin itse taloon ja sen jälkeen kierettiin ympäri upeaa tilaa ja käytiin mm. katsomassa kahvintekokonetta (myllyä).
Ennen kuin lähdettiin kiertelemään opas kertoi, huom! kun kysyttiin, että pusikoissa oli hetki sitten nähty leopardi. ”Mutta se oli vaan ihan pieni” opas sanoi kun tuijotettiin kaikki sitä silmät pyöreinä. Onneksi leopardia ei tullu vastaan, mutta onnistuttiin kuitenkin näkemään safarimuurahaisia (jotka oli tosi isoja) ja chinchilla.
Karen Blixenin museosta päällimäisenä jäi mieleen uskomattoman hieno takapiha, puutarha. Ja vielä uskomattomammat näkymät Ngong Hill:lle!

Museon jälkeen oli vielä yksi paikka jäjellä, korutehdas (Äippä, sä olisit repinyt pelihousut.. :D) . Korutehdas oli firma joka tarjoaa töitä yksinhoitaja naisille ja oli siellä muutama mieskin. Firma tarjoaa työntekijöille myös ilmaisen terveydenhuollon ja kyydit työpaikalle.
Kierrokseen kuului opastettu kierros tehtaalla, missä nähtiin joka työvaihe joka kuuluu korujen tekemiseen. Oli hienoa nähdä miten koru valmistui ja kuinka joka työvaihe tehtiin käsin. Korut olivat todella upeita kaikissa väreissä ja kuvioissa. Kierroksen lopuksi sitten tottakai, sai ostella tehtaassa tehtyjä koruja. Sorruin kaksiin (ihaniin) korviksiin..

Tässä eilinen rentoutumispäivä lyhyesti. Tämän päivän ja kaikkien eläimien ja maisemien jälkeen taas enemmän alkoi ymmärtää missä me oikeesti ollaan. Ollaan siis ihan oikeasti Afrikassa, mitä ihmettä!!??

---