Heip, nyt San Cristobalissa, anteeks kun ei jaksa erikoisemmin panostaa kirjoittelemiseen, tuntuu etta koko ajan tulee kirjoitettua nopeampia ja lyhyempia teksteja. San Cristobal on erittain mukava tuttavuus, vaikka taalla onkin aivan alyttomasti turisteja, ei kaupunki silti tunnu pelkalta rahastukselta, sielu viela tallella. Taallakin yhdeksi lempiharrastuksista on noussut niinkin eksoottinen asia, kuin kaupunkien kaduilla kavely. Kaupunkikuva on vielakin jotain sen verran erilaista kapeine katuineen ja erikoisine variyhdistelmineen, etta katsottavaa riittaa joka puolella. Turkoosi, pinkki, limenvihrea, yllattavaa kuinka hyvin kaikki varit silti sopivat yhteen. Hostelli taalla on mukavin mita tahan mennessa on vastaan tullut, kolmannen yon jalkeen rupeaa vahitellen hahmottamaan, ketka ovat hostellin henkilokuntaa ja ketka asiakkaita. Eilen, tai siis myos perjantaina ja lauantaina, oli
... read more