Advertisement
Published: November 19th 2009
Edit Blog Post
RION FAVELAT 18.11.2009
Eilen kävin ryöstöyrityksen jälkeen tutustumassa faveloihin. Paradoksaalisesti niissä itsessään ei ryöstöjä tapahdu; murhia sitäkin enemmän eri rikollisliigojen keskinäisissä kahakoissa. Joten ei niihin yksin voi mennä tutustumaan. Järjestystä ylläpitävät ankaralla kädellä huumeliigat ja Milicias-nimiset rikollisjärjestöt. Jälkimmäiset toimivat kuten edelliset sillä erotuksella, etteivät ne ole mukana huumekaupassa. Miliciakset ovat menettämässä valtaansa huumeliigoille. Ja Brasilian hallitus yrittää kaiken aikaa saada favelat hallintaansa, mutta asukkaat itse vastustavat sitä, eikä se sen vuoksi onnistu. Hallituksen pitäisi pystyä tarjoamaan jotakin parempaa verojen kannon vastineeksi.
Oppaamme Marcelo Armstrong on se henkilö, joka aloitti favela-kierrokset vuonna 1992. Hän on itse faveloiden asukas. Parempaa opasta olisi vaikea löytää myös siitä syystä, että hänen kierrostensa tuotto menee kahdeksankymmentäprosenttisesti faveloiden lasten, nuorten ja koulujen hyväksi. Omatunto rauhoitettu!
Ennen kierrosta pohdin tietysti voyeristin moraalista ongelmaa. Miksi mennä katsomaan, miten erittäin köyhät ihmiset pärjäävät elämässä? Mutta isäntäni vakuutti minut. Ensinnäkin turistien läsnäolo pakottaa Brasilian hallituksen parantamaan faveloiden infrastruktuuria. Faveloiden asukkaat toivovat turistien vierailuja, koska se on heille paitsi toimeentulo- myös itsetuntokysymys. He ovat ylpeitä siitä, mitä he ovat pystyneet omin käsin - kirjaimellisesti - rakentamaan. Sitä paitsi heitä ei voisi vähempää kiinnostaa turistien moraaliset ongelmat. He tahtovat ansaita rahaa - mieluummin tällä tavalla rehellisesti kuin ryöstöillä Copacabanalla, mikä
on erityisesti nuorten työttömien miesten pääasiallinen toimeentulolähde huumebisneksen lisäksi. (Voi häntä joka minut kohtasi eilen! Toivottavasti hän uskalsi noutaa pyöränsä ja reppunsa myöhemmin.)
Faveloissa asuu pari miljoonaa epävirallista asukasta. Heitä ei ole missään rekistereissä ja luetteloissa. Tarkkaa lukua ei tiedetä. He käyvät halvasta työvoimasta, kuukausipalkka on noin 450 realia kuukaudessa eli noin 150 euroa, mutta veroja he eivät maksa, eivätkä tietenkään sosiaaliturvamaksuja, mistä syystä he ovat kaiken turvan ulkopuolella. Faveloiden kaikki vesi ja sähkö on Rion kaupungilta varastettua. Se auttaa vähän. Kaupunki ummistaa silmänsä. Saahan se niitä vastaan halpaa työvoimaa.
Faveloiden synty on sama tarina kuin kaikkialla Etelä-Amerikassa. Maaseudun köyhtyminen, väestöräjähdys, hallitusten haluttomuus ratkaista tällaiset ongelmat. Joten he - ihmiset - päättivät auttaa itse itseään rakentamalla ensi töiksi oman talon. Marcelo Armstrong korosti, etteivät asukkaat suinkaan ole kurjia, vaikka he ovat köyhiä.
Yllätys olikin suuri. Favelat näyttävät keskiaikaisilta kaupungeilta elävyydessään. On posteja, pankkeja, kampaamoita, baareja, ravintoloita, apteekkeja, autokorjaamoja, ruoka-, muotivaate-, musiikki- ym. kauppoja. Kukkaistutuksia, kouluja, lääkäriasema, asianajotoimisto.
Ja tämä kaikki on virallisen yhteiskunnan ulkopuolella! Ihan täysin en ymmärtänyt, miten se voi olla mahdollista.
Talot eivät ole mitään pelti- ja pahvihökkeleitä, vaan kunnolla betonista, klinkkeristä ja tiilistä rakennettuja perustuksineen kaikkineen. Kaikki materiaalit ovat Rion rakennustyömailta varastettuja.
Useat faveloiden asukkaista työskentelevät rakennuksilla, joten he myös tietävät, miten rakentaa. Heillä on täysi syy olla ylpeitä kaupunginosistaan.
Favelat sijoittuvat kaiken lisäksi siten, että maisemat niistä Atlantille ja kaupunkiin ovat Rion komeimpia.
Varmaan kaupunkisuunnittelijat kaikkialta maailmassa käyvätkin jo faveloissa tutkimassa, miten syntyy kaupunki, jota ei suunnitella. Ja minkälaiseksi se muotoutuu? Mitä ihmiset tahtovat elinympäristöltään?
He tahtovat elää toistensa lähellä. He kaipaavat toistensa seuraa. He hakevat ainoan turvansa toisistaan. Heillä ei ole tarvetta kätkeytyä toisiltaan saati säilyttää perhesalaisuuksia salaisuuksina. He sijoittavat talonsa rinteeseen, jotta voisivat asua limittäin ja lomittain, ja jotta maisemat merelle ja kaupunkiin olisivat huikaisevat.
Faveloiden tunnusomaisin piirre on lähelle puskeminen; aivan kuin talot nojautuisivat toisiinsa rakastavaisten lailla. Naapurin seinä on myös minun seinäni. Tyhjää, käyttämätöntä tilaa ei ole missään. On kapeita kujia, portaikkoja, sokkeloita, nurkkauksia, siltoja ja oikoteitä, jotta kaikkialle olisi lyhyt matka. Ei mitään agorafobisia aukioita tai katuja. Kenelläkään ei ole näköjään tarvetta järjestää kunniakseen paraatia tai kansankiihotuskokousta valtansa pönkittämiseksi. Valta kätkeytyy faveloissa, koska se on rikollista.
Joku sanoisi, että ihmiset elävät niissä epäterveellisen ahtaasti. Mutta miten ahdas voi näyttää niin viihtyisältä ja erinomaiselta. Sitä paitsi maisemat Atlantille ja Rioon olivat mahtavat.
Annan varmaan liian ruusuisen kuvan faveloista. Aivan varmasti meille
myös näytettiin vain kaikkein kehittyneimmät ja edustuskelpoisimmat favelat. Mutta kyllä minä olin vilpittömän vaikuttunut. Tuollainen sinnikäs omin päin, omin luvin, tekeminen on kunnioitettavaa.
Advertisement
Tot: 0.111s; Tpl: 0.012s; cc: 7; qc: 44; dbt: 0.056s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb