Advertisement
Published: August 8th 2007
Aamulla herättiin neljän kieppeissä aamubussiin Chiguimulasta Floresiin. Bussimatka kesti kymmenisen tuntia ja poliisi osoitti mielenkiintoa meidän bussia kohtaan pariin otteeseen. Paikalliset joutuivat menemään ulos, mutta meidän piti näyttää vain passin kantta (hyvä Suomi!). Meidät pysäytettiin myös matkan aikana johonkin tulliasemalle, jossa tutkittiin bussista, että meillä ei ollut hedelmiä mukana. Bussi lähti tarkistuksen jälkeen liikenteeseen, kunnes Katja huusi, että ”yksi tyyppi uupuu”. Tomin juostessa bussia kiinni, tullimies huutaa vielä perään, että ”onko hedelmiä?”.
Floresiin päästyämme suoritettiin normaali hotellin etsimisrumba ja käytiin viitisen paikkaa läpi kunnes löydettiin voittaja. Hotellia etsiessämme todettiin, että paikka oli aika tyhjillään. Sama huomattiin illalla ravintolassa. Flores oli koloniaalisen kylän oloinen paikka, mutta ei sisältänyt juuri mitään tekemistä. Onneksi huoneessa oli kaapelitelevisio 😉 Laitettiin pyykit pestäväksi ja hommattiin seuraavaksi päiväksi kyyditys Tikaliin.
Aikaisin aamulla pikkubussi tuli hakemaan meidät hotellin edestä ja reilun puolentoista tunnin kuluttua oltiin Tikalissa. Koska aamupala oli jäänyt väliin, käytiin syömässä ylihintainen aamupala sisäänpääsykompleksin kulmilla. Copanissa ei ollut paljoa turisteja ja ei niitä ollut onneksi liikaa Tikalissakaan. Aamulla käveltiin kahdestaan raunioilla ja kuunneltiin mölyapinoiden huutoa. Temppelit olivat aika vaikuttavaa katseltavaa, varsinkin kun ne kohosivat puurajan yläpuolelle. Tikal oli paljon laajemmalle levinnyt alue kuin Copanin raunioalue. Copanin raunioissa oli tosin paljon hienommat (tai sitten paremmin
säilyneet) kaiverrukset.
Kun oltiin nuuskittu kaikki paikat (tai suurin osa ainakin), palailtiin takaisin parkkipaikalle. Siellä meidän bussi olikin jo täyteen pakattu ja lähtenyt liikenteeseen, mutta onneksi se pysähtyi vielä meidän kohdalla ja päästiin kyytiin. Meni taas ajoitus hilkuille! Seuraava bussi olisi lähtenyt puolentoista tunnin päästä. Oltiin edellisenä päivänä päätetty, että vietetään toinenkin yö Floresissa. Oltiin parina edellisenä päivänä matkattu niin paljon, että pieni huilitauko teki ihan hyvää. Illalla käveltiin ympäri kylää ja katseltiin paikallisten hiljaiseloa.
Seuraavana aamupäivänä matkattiin bussiasemalle ja varattiin liput kohti Guatemala Cityä. Kymmenen tunnin matkalla Katjalle nousi kuume yhä jatkuvan korvatulehduksen seurauksena. Auringon laskettua päästiin perille ja otettiin taksi hotellille. Taksimatkan aikana huomattiin, että Guatemala City oli autiona, vaikka kello oli vasta kahdeksan kieppeissä. Hotelli maksoi 30 dollaria yö, mutta ei auttanut itku markkinoilla, koska kello oli niin paljon, että ei napostellut lähteä etsimään toista hotellia. Vielä olisi ruoka maistunut, mutta hotellin pitäjä sanoi, että ei olisi turvallista lähteä ulos kävelemään. Otettiin neuvosta vaarin ja Tomi nautti pikanuudeliannoksen hotellilla Katjan vetäessä buranaa kuumeeseen. Painuttiin sitten nukkumaan.
Advertisement
Tot: 0.289s; Tpl: 0.015s; cc: 12; qc: 76; dbt: 0.2443s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.2mb
Tikalin raunioilta
