Advertisement
Eilen maanantaina oli ehka paras lomapaiva tahan asti. Osallistuttiin CS:n kautta puutarhakierrokselle. Koollekutsujana oli amerikanjapanilainen Elaine, joka halusi seuraa puutarhakierrokselle. Kierrokselle osallistui yhteensa yhdeksan henkiloa. Saa oli loistava, aurinko paistoi koko paivan. Kavimme Rikugi-enin ja Koiskikawa Korakoenin puistoissa. Kirsikkapuunkukinta meni meilta sivu suun - se tapahtui kuukausi sitten Tokion leveysasteilla. Puistot olivat silti nakemisen arvoisia. Jotenkin on janna, miten Japanissa on usein vierekkain uutta ja vanhaa kuten pilvenpiirtajia ja perinteisia puistoja. Ehka parasta paivassa oli kuitenkin seura. Kiinnostavaa meidan kannalta oli se, etta puolet osallistujista tunsivat erittain hyvin Japanin kulttuuria - mukana oli kolme japanilaista, em. koollekutsuja ja Japanissa tutkintoansa suorittava henkilo, opimme heilta paljon uutta Japanista.
Paiva paattyi illalliseen paikallisessa ravintolassa. Ravintola sijaitsi juna-aseman alla ja meille oli varattu sielta oma tila. Ruoka oli halpaa ja hyvaa. En valitettavasti muista nimea. Tilasimme suurimman osan ruuista yhteisen kayttoon ja jaoimme laskun tasan kaikkien kesken. Kuulemma tama on yleista Japanissa. Tapa on tietysti kateva, kun haluaa maistaa kaikenlaisia erilaisia ruokia kerralla.
Tanaan kavimme Tsukijin kalatorilla ja sumo-ottelussa. Jatimme suosiolla tonnikalahuutokaupan valiin. Sita varten olisi pitanyt ottaa taksi (metro ei kulje pikkutunteina) ja olla jonottamassa sisaan jo 4.30 aamulla. Sen sijaan menimme paikalle yhdeksaksi ja kiertelimme katsomassa maailman suurimman kalatorin menoa.
Heti kalatorin jalkeen suuntasimme sumo-otteluun. Vuosittain jarjestaan kuusi turnausta, joista kolme on Tokiossa. Turnaukset kestavat kaksi viikkoa. Tamanhetkinen turnaus on 6-20.5.2012, joten paasimme seuraamaan turnauksen kolmatta paivaa.
Painijat on listattu useampaan divisioonaan, jonka painijat on jaettu arpomalla idan ja lannen joukkueisiin. Kukin painija painii toisen joukkueen painijoita vastaan turnauksen aikana eli jokaisella turnaukseen osallistuvalla on yksi ottelu paivassa. Sinansa joukkueet eivat kilpaile toinen toisiansa vastaan, vaan se on lahinna tapa jarjestaa pelaajat vastakkain otteluja varten. Itse ottelu kestaa vain alle minuutin. Tarkoituksena on saada vastustaja renkaan ulkopuolelle tai saada koskettamaan maata jollakin ruuminosalla.
Sumo on ainoa perinteinen japanilainen urheilulaji, joka kiinnostaa tana paivana laajoja ihmisjoukkoja ja jota naytetaan parhaaseen katseluaikaan televisiosta. Mielenkiintoisen lajista tekee shinto-rituaalit ja lajin hierarkkisuus. Paiva alkoi alemman divisioonan painijoiden otteluilla ja eteni kohti parhaita ottelijoita. Paras divisioona
maku-uchi on jaettu viiteen eri ryhmaan (jarjestyksessa alimmista ylimpaan)
maegashira, komusubi, sekiwake, ozeki ja yokosuna. Ylimman luokan asema on todella erityinen, silla viimeisimman kolmen sadan vuoden aikana ainoastaan 69
rishikia (painijaa) on ylennetty tahan luokkaan. Taman paivan turnauksessa oli yksi yokosuna. Erityisasema korostui mm. siten, etta
yokuzunalla oli oma avajaisseremoniansa ja han taisteli viimeisena. Hieman noloa oli ilmeisesti se seikka, etta
yokuzuna oli havinnyt ensimmaisen ottelunsa.
Hiearkisuus nakyi kaikessa: painijoiden tyynyjen varit vaihdettiin arvoasteikon mukaan, tuomareiden asut
kimonoa ja viuhkan tupsun varia myoten vaihtuivat paivan jatkuessa. Turnaus oli todella mielenkiintoinen ja sumo-otteluun voisimme kylla ehdottomasti menna uudestaan.
Advertisement
Tot: 0.095s; Tpl: 0.011s; cc: 6; qc: 47; dbt: 0.033s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Aleksi
non-member comment
Vieläkö se bulgarialainen Kotooshu paini? Sehän voitti ensimmäisenä eurooppalaisena tuon sumoturnauksen silloin kuin Juhanin kanssa oltiin siellä.