Phuketista Bangkokiin -vihdoin!

---

Ette voi uskoa miten helpottunut olo nyt on, kun paastiin vihdoin pois Phuketista. Emme ole nyt ehtineet muutamaan paivaan kirjoittaa raporttia, koska keskityimme intensiivisesti ostoskeskus-kiertelyyn ja pysyttelimme kaukana Karon Beachista. Voisin kuitenkin hieman kerrata edellisten paivien tapahtumia tanne...

Noh, Koh Phi Phi jai talla reissulla kokonaan valiin. Pari viimeista paivaa olivat melko pilvisia/sateisia Phuketissa ja minua vaivasi edelleen mahapopo, joten paatimme pysytella lahella "sivistysta" (eli vessoja). Toissapaivana otimme aamupaivasta viela kertaalleen aurinkoa hotellimme uima-altaalla. Olemme ilmeisesti saaneet jo ihan hyvin varia iholle, kun intialaiset raatalit huutelivat meille viimeisina paivina kaikkea ruotsiksi. Siina on aika hyva rusketusmittari :D

Illalla suuntasimme kohti "pahamaineista" Patong Beachia. Paikanpaalla loksahti kylla suu auki: rantakatu oli tapotaynna kojuja, joista jatkuvasti tuputettiin milloin mitakin kraasaa. Hetkeakaan ei saanut olla rauhassa ja jokapuolelta kuului sita samaa arsyttavaa "terve terve tinki tinki" -lopinaa. Rantakatu jatkui ja jatkui, joten paatimme kaantya Bangla Roadille ,joka on siis se paa baarikatu taynna maksullisia tyttoja ja poikia ja jotain silta valilta. Banglalla tyrkytettiin kokoajan myos "ilmaisia" pingpong- ja banana-show'ta, jotka saattavat kuulostaa kesyilta, mutta tarkoittavat erilaisia esityksia naisen sukupuolielimilla...paatimme jattaa nama talla kertaa valiin. Pysahdyimme kuitenkin yksille olusille eraaseen pikkubaariin ja katselimme patongin antimia...siis yleista meininkia, ei niita tyttoja! Taman jalkeen suuntasimme Tuk Tukilla ryostohintaan takaisin hotellille. Patong oli siis maineensa veroinen, omasta mielestani moninkertaisesti sekavampi ja ahdistavampi kuin Pattaya.

Eilen lahdimme runsaan buffetaamiaisen jalkeen paikallisella (halvalla) bussilla ensin Phuket Towniin ja sitten Central Festival -ostoskeskukseen. Siella reissulla vierahtikin sitten koko paiva kierrellessa ja katsellessa ja hieman jopa shoppaillessa. Central Festivalissa paatimme menna myos tiiraamaan elokuvateatterin iltanaytokseen uusinta Indiana Jonesia. Muhkea kahdenhengen sohva teatterissa maksoi 300bht eli suomeksi 3e/hlo. Olisimme itseasiassa menneet VIP-naytokseen, jossa olisi ollut ilmaiset cocktail-tarjoilut popcorneineen ja limuineen seka extramukavat tuolit kaantyvine selkanojineen, mutta siella pyori pelkastaan uusi Narnia-elokuva, eika meita kumpaakaan kiinnostanut kyseinen raina. Voi olla, etta taalla bangkokissa elamme sitten oikein herroiksi ja menemme katsomaan jotakin toista elokuvaa VIP-osastolle. Tama herkku maksanee taallakin 5-10 euroa henkilolta. Kylla siina Suomen leffateatterit kalpenee aika akkia.

Siinapa oikeastaan meidan Phuketin reissu. Ei ole hirveasti fiilista kirjoittaa koko mestasta, koska joka paikassa yritettiin viilata linssiin -tanaan jopa lentokentan kahvilassa!!!! Olimme ostamassa aamukahveja ja yhteisen ison leivan. Kahvilan seinassa oli iso hinnasto, jossa luki "hot coffee 60bht" ja leivat olivat 120-140bht. Otimme siis kaksi kahvia eli 2x60bht ja yhden leivan 140bht ja minun matikkapaallani tasta olisi pitanyt tulla 260bht. Noh, myyja lavaytti laskimeen 350bht ja meikalaiset oli niin tokkurassa aikaisin aamulla, etta ihmeteltiin vaan vahan korkeaa hintaa, mutta maksettiin suosiolla tuo summa. Kahvin aaressa lentokentan penkeilla rupesin sitten todella miettimaan tuota kovaa hintaa. Kahvilan kaksi tyttoa tuijottelivat minua valilla ja ai etta kuinka ketutti. Puolen tunnin mietiskelyn ja kiukunpuuskien jalkeen paatin menna takaisin tiskille selvittelemaan asiaa. Kysyin ensimmaiseksi miksi maksoin 350bht aamupalastani. Yhtakkia kahvilan tytto ei puhunnutkaan enaa englantia. Toistin kysymykseni ja nappailin laskimeen leivan ja kahvien oikean hinnan. Nyt tytto vaitti, etta kahvi maksaa 70bht ja loi laskimeen kahden kahvin hinnan, joka oli hanen matikkapaallaan 150bht. ARGH! Noh, leipa maksoi tyton mukaan 160bht. Naista en saa millaan yhteenlaskutavalla kylla kasaan kolmeasataaviittakymmenta bahtia! Kahvilan tytto sanoi sitten lopulta hieman paniikissa "okay okay 300bht" ja antoi minulle 50bht kassasta. Tassa oli nyt siis kyse muutamasta eurosta, eika minua se rahan menetys niinkaan harmittanut, vaan ihan periaatteesta menin asiasta taistelemaan. On se nyt kumma jos lentokentallakin tallaista toimintaa harjoitetaan. Paska Phuket.

Mutta hei! Nyt ollaan Bangkokissa ja elama ja ihmiset hymyilee! Ei enaa huijari Tuk tuk-kuskeja, koska matkustamme halvalla ja mukavasti skytrainilla (junalla joka kulkee kaupungin ylla). Olemme talla hetkella Siam Centerissa Bangkokin keskustassa. Menimme lentokentalta suoraan Sukhumvitille hotelliimme Dream Bangkokiin, mutta huoneemme ei ollut viela valmis, joten jatimme laukkumme ja lahdimme skytrainilla kaupunkiin. Dream Bangkokissa yovyimme viime vuonnakin ja se onkin upein hotla,missa olen ikina ollut. Lisaa raporttia paikasta myohemmin, nyt taytyy menna 😊

---

Photos

Pimp my tuk tuk
Tuk Tukista (paikallinen kulkuvaline)

Bangla Road
baarikatu

Olli baarissa
ja taustalla tytteli, jonka juomaseura olisi maksanut 170bht

central festivalin hierontatuolissa
tama luxustuoli olisi maksanut 154000bht (n.3000e) kotiinkuljetettuna Helsinkiin.

Comments

[Laila]

Jee, Bangkokissa vihdoin! Tätä mäkin oon odotellu, nyt vielä viimehetken hyvät vinkit tänne :)

[miisa]

Vaikuttaa teillä menevän hyvin :) kiva lukea kuulumisia ja kadehtia teitä :p