Advertisement
Saavuimme eilen Japaniin yolennon jalkeen. Hostelli loytyi yllattavan kivuttomasti. Olimme valmistautuneet pahimpaan eli siihen, etta joutuisimme harhailemaan rinkat selassa vasyneina pitkaankin. Onneksi hostellin varaustiedoissa oli katevat ohjeet ja Matiaksen Google Maps -kavelyt alueella olivat auttaneet. Petran iloksi lahelta hostellia loytyi ruokapaikka, josta sai tilattua tofu burgerin ja luomuteeta.
Hostelli on Nakanon alueella, vain yhden aseman paassa Shinjukusta. Hostellin arvosteluissa oli mainittu, etta huoneet ovat pienia. Se piti kylla paikkansa. Meidan huone on valehtelematta kolmen nelion kokoinen. Sinne mahtuu ainoastaan meidan sangyt ja rinkat, mutta eipa se haittaa, kun tarkoituksena on kayda siella lahinna nukkumassa. Hostellin henkilokunta vaikuttaa todella ystavalliselta ja avuliaalta.
Saapumispaivana lahinna nukuimme ja kavimme syomassa paikallisessa sushiravintolassa. Eri sushit pyorivat ympyraa hihnalla ja sielta sai valita haluamansa lautasellisen. Laskutus tapahtui sitten lautausten varien perusteella.
Tanaan lahdimme tutustumaan Shibuyan alueeseen. Juna-aseman ulkopuolella on Shibuyan risteys, joka on yksi maailman vilkkaimmista, n.100 000 ihmista menee risteyksen kautta tunnissa. Lahella risteysta on Hachiko-koiran patsas. Patsaan taustalla on tarina koirasta, joka tuli uskollisesti isaantaansa vastaan Shibuyan asemalle. Isannan kuoltua koira tuli isantaansa vastaan Shibuyan asemalle viela kymmenen vuoden ajan kuolemaansa saakka. (Petra kyseenalaistaa kyynisena, oliko koira ehka myos vahan tyhma?). Eksyimme vahan, kun etsimme Love Hotel -makea. Love hotellit ovat siis periaatteessa samanlaisia kuin normaalit hostellit paitsi, etta ne on suunnattu rakastavaisille, jotka haluavat viettaa intiimin hetken yhdessa. Love Hotelleissa voi viettaa pari tuntia tai koko yon. Shibuyassa naytti olevan eri teemaisia mm. karibialainen, arabialainen tai futuristinen Love Hotel.
Shibuyan jalkeen menimme Shinjukun alueelle, tarkoituksena tehda kavelykierros. Loysimme kuitenkin alkuvaiheessa matkaa Colicco Neko Cafen eli kissakahvilan. Kissakahvilat ovat kahviloita, joissa paaosassa ovat kissat. Kahvilassa ollaan vahintaan tunti ja sina aikana paijataan ja katsellaan kissoja. Kahvilassa voi tilata kahvia tai limsaa, mutta ostopakkoa ei ole. Kahvilassa on myos lukemista, tv ja langaton netti. Kissat tuntuivat suosivan niita vieraita, jotka ostivat kahvilasta pienen purkin kananpaloja, joita syottivat kissoille. Kyseisessa kahvilassa oli 52 eri kissaa, mutta kaikki eivat olleet tyovuorossa meidan vierailun aikana. Neko kahviloita on Tokiossa 39 yhden tiedon mukaan. Erityisesti Petra oli hyvin onnellinen paastessaan kissakahvilaan.
Eraanlaisen haasteen aiheuttaa tietysti se yhdistelma, etta Petralla on erityisruokavalio ja olemme taalla kaytannossa sekundaari luku- ja kirjoitustaidottomia. Tahan asti olemme pelanneet aika varman paalle eli menneet paikkoihin, jossa on myos englanninkielinen menu tai ruoka on muuten tuttua. Jatkossa on tarkoitus kommunikoida rohkeammin Japanin fraasisanakirjan avulla. Matiashan osaa hieman Japania opiskeltuaan sita muutaman vuoden ja on ainakin tahan asti tullut ymmarretyksi muutamien yksinkertaisten fraasien turvin. Yleisista tunnelmista voisi sanoa, etta Matias on hymyillyt onnellisena siita lahtien, kun saavuimme Japaniin : unelma on viimein toteutunut.
Advertisement
Tot: 0.111s; Tpl: 0.013s; cc: 8; qc: 52; dbt: 0.0859s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
nixu
nina britschgi
koira/kissa
Kuullostaa kyllä ihan Petralta. Kissat vie voiton. Mahtavaa ,että Matias pääsee toteuttamaan unelmaansa :)