....

---

Lahdimme tanaan taas seikkaileen taalta rauhallisesta Sirswal wiew hotellimme kaduilta keskustaan. Taalla on kylla ihanaa, kun vaikka kadut ovat taynna elamaa, siella saa reissaaja kuitenkin olla rauhassa. Edes paabasaarikaduilla kauppaaminen ei ole niin kovaa kuin Central parikin ymparistossa. Eksyimme Baliza basaariin, missa kaupustelu oli hyvin kiihkeaa ja sen ulkopuolella puistossakin joku tuli koko ajan tyrkyttamaan aurinkolaseja tai koruja. Yhdella kauppiaalla, joka kaupusteli korvan puhdistusta, oli vihko mukanaan, johon hanen asiakkaansa olivat kirjoittaneet palautetta. Han kehui, etta hanella on ollut suomalaisiakin asiakkaita ja naytti heidan kirjoitustaan vihkosestaan. Han kai luuki, etta se olisi ollut hyvakin mainostemppu. Tuossa paperissa kuitenkin luki "kannattaa sopia hinta etukateen,aija on kova kusettaan." Tama kauppias luuli varmaan, etta tekstissa ylistetaan hanen palvelujaan niin ylpeasti han sita minulle esitteli.

Nyt on taas tehty monenlaisia testeja, koska oloni ei ole ollut taysin terve. Olihan se hyva varmistaa, etta kaikkien testien mukaan olen edelleen huippukunnossa. Ainoa, missa oli poikkeamaa olivat hormonit, eivat kuitenkaan kilpirauhas, kuten itse epailin, vaan tietyt naishormoonit. Laaklari ei kuitenkaan pitanyt tilannetta mitenkaan vakavana,vaan sen pitais korjautua itsestaan,ellei sitten ole tulehdusta.Jotakin han hopisi mahdollisesta tulehduksesta lantion alueella ja kuinka ollakkaan ehdotteli antibiootteja.Paadyimme siihen, etta kokeilen naita pillereita jos olo ei kohene. Muuten terveys on ollut ok. Olen erittain ylpea siita, etten ole saanut nyt mitaan mahavaivoja taalla Delhissa,vaikka tama on avoviemareineen ja tiheine asutuksineen varmasi hyvin bakteereille altista aluetta. Roskia nailla kaduilla on oikeastaan ihmeen vahan. Joskus jos lahtee aikaisin liikkeelle, saattaa joutua kahlaan roskissa. Joka aamu nimittain kadunlakaisijat puhdistavat kadut risuharjoillaan ja tyontavat valtavia kottikarryllisia roskia.Ihmiset usein myos pesevat kadun jokainen oman kotinsa tai liikkeensa edustalta, mika on hyvin hyodyllista polyn vahentamiseksi. Monet kauppiaat joutuvat pitkin paivaa huiskimaan mustaa polya sipsipussiensa ja keksipakettiensa paalta. Eilen loysimme taalta ihka oikean ruokakaupankin, mutta ne ovat kylla harvassa ja tuo kyseinenkin yksilo oli hyvin pieni. On kylla hyodyllista kayda kaupassa hintojenkin tarkkailun vuoksi, silla sitten tietaa mita hedelmien pitaisi maksaa. Muissa tuotteissahan onneksi on lahes poikkeuksetta hinta valmiina. Tosin kaikki lankkarithan eivat sita selvastikaan tieda, silla meiltakin yritetaan harva se paiva pyytaa liikaa, jolloin naytamme hintaa paketista, johon se on pienella printattu.

Diulla oli kylla mahtavaa, kun ihmiset eivat olleet niin rahanahneita. Siella oli aidosti leppoisa meininki. Naapurikioskistammekin sain usein alennusta, kun heilla ei ollut vaihtorahaa.Kauppias vain tokaisi huolettomasti"maksat sitten ens kerralla". Jossain kunnon turistipaikoissa meininki on usein niin, etta ravintolakuittiin ilmestyy kuin itsestaan 5-10 rupiaa enemman. Joskus joku on jopa kehdannut sanoa meille "eihan 5 rupiaa ole teille mitaan". Nain eras nettipaikan pitajakin kerran lausahti,kun sanoimme toisessa paikassa Udaipurissa olevan halvempi netti. Tallaiset kommentit arsyttavat suuresti! Jos aina maksaa netista 5 rupiaa ylihintaa niin kylla siita keraantyy. Sita paitsi 5 rupialla saa esim. postikortin, kaksi mandariinia, 10 karkkia tai sen voi lahjoittaa kadullaelavalle. 5 rupiastakin voi siis olla paljon iloa! Suuresti minua myos arsytavat kerjalaiset, jotka eivat ole tyytyvaisia saamiinsa rahoihin. Tanaan annoin eraalle naiselle 2 rupiaa ja han pudisteli paataan seka ojenteli kasiaan kovasti selittaen. Olin sitten ottamassa rahojani jo pois hanen kadestaan ja sitten vasta naytti silta, etta kelpaavathan ne kuitenkin. Yksi mies myos selitti, kun Kalle antoi hanelle 5 r, etta leipa maksaisi 10. Ensinnakaan chapati kaduilla ei maksa niin paljon ja toiseksi,kerjaamisen idea on, etta kaikki antavat vahan. Ei tallainen yhteiskuntavastuu voi olla yhden ihmisen harteilla, vaan totta kai jos kerjaamisen olisi tarkoitus korvata muu sosiaalihuolto, kaikkien paremmin toimeen tulevien pitaisi kantaa oma kortensa kekoon.

Kaduilla tapahtunutta:eilen joku oli kuollut ja han makasi paketissa kadun reunassa.Ihmiset selittivat meille "murha", mutta en tieda pitiko paikansa. Tanaa nain taas monenlaista yritysta: yhdella oli karusellilaite pyorien paalla, jossa han pienta rahaa vasten pyoritti lapsia ja yhdella oli lankapuhelimia invapyoran lavalla.

Huomenna lahdemme Chandigarhiin, jota sanotaan yhdeksi Intian vehreimmista kaupungeista. Delhin polyn jalkeen olisikin mukava paasta taas raikkaampiin ilmoihin. Siella pitaisi taas olla myos viileampaa. Delhin ilmastokin on kylla jo aivan siedettava, mutta silti odotan innolla, etta ilma viela vahan jaahtyisi. Gujaratissa oli usein liian kuuma, lahes 40 paivalla. Sadellut ei ole koko reissulla, vaika taksi paivaksi luvattiin kuuroja. Pilviakaan ei kuitenkaan ole nakynyt vaan aurinko on paahtanut siniselta taivaalta, kuten aina.

---