Advertisement
Published: March 15th 2009
Edit Blog Post
Kambodzaa on nyt takana aikalailla kaksi viikkoa. Sina aikana ollaan ehditty katsella, kiertaa ja ihailla melkosen monta vanhaa tai tosi vanhaa kivikasaa eli temppelia. Joskus voisi puhua oikeastaan kivivuorista, niin valtavan kokoisia osa temppeleista on. Taalla temppelit sijaitsee useimmiten hyvin vaikuttavissa ymparistoissa, yleensa viidakon keskella, mika luo ihan omanlaisensa tunnelman. Usein mielikuvitus lahtee vaeltelemaan vuosisatojen taakse ja melkein saattaa nahda temppelit loistonsa paivina. On ihanaa istahtaa hetkeksi vanhoille lampimille kiville, sulkea silmansa, aistia tunnelmaa ja antaa ajatusten virrata.
Kaksi vuotta sitten kiertelimme ensimmaista kertaa Kambodzan kuuluisimpia “kivia” Angkorin alueella, lahella Thaimaan raja. Talla kertaa ajattelimme kiertaa katsomassa muiden alueiden suunnilleen saman aikakauden temppeleita. Kavimmekin, mutta siina samalla ajauduimme niin lahelle Angkoria, etta lopulta “harhauduimme” sinnekin 😊 Ja siita tuli vahan pidempikin viivahdys, koska eraalla retkella tuk-tukkimme tappeli kuorma-auton kanssa, ja mekin saimme siina "sivussa" kolhuja, joita parantelimme useita paivia. Hotellimme iki-ihanalta henkilokunnalta saimme paljon sympatiaa, ja pojat kiikutti meille tyynyja ja jaita aina yhta auliisti.
Kambodza on toki paljon muutakin, kuin vanhoja kivia 😊 Juuri talla hetkella maassa on kaynnissa valtaisa haabuumi. Ollaan ohitettu varmasti ainakin sata haajuhlaa. Usein kadulle asti levittaytyvat varikkaat juhlateltat ja aanekas musiikki on helppo havaita. Haita juhlitaan 2-3 paivaa, ja vierasjoukko voi olla valtava.
Paikallisilta kuultiin maaliskuun olevan "haakuukausi", koska on kuiva kausi. Pelloilla ei ole juuri nyt tyota, joten ihmisilla on paljon vapaa-aikaa ja myos aikaa juhlia 😊 Kuultiin myos, etta tuo hyvaa onnea, jos vaimo on miesta hiukan vanhempi. Tasan seitseman vuoden ikaero taas tietaa suurta epaonnea pariskunnalle.
Ollaan ihan sattumalta tormatty eri puolilla Kambodzaa viime reissulta tuttuihin ihmisiin. Heti rajalla meita oli "vastassa" Thia, joka hetken miettimisen jalkeen muisti meidat. Siina oli nuori mies, joka ahersi toita kokopaivaisesti monessa eri bisneksessa. Tyoskenteli hotellissa, ravintolassa ja bussiyhtiossa hyvin sujuvan nakoisesti. Mutta mika vapaa-aika? Kuten useimmilla muillakin, sita ei lahinna ole, ja palkat on silti kehnot. Siem Reapissa, tai oikeestaan Angkorin yhdella parkkialueella tormattiin myos edellisreissusta tuttuun Samboon, joka yllattavasti heti muisti meidat 😊 Samboa tavattiin useammankin kerran, ja koettiin yhdessa kovia (ajoi meidan kolarituk-tukkia, mutta oli Syyton kolariin!). Vanhojen tuttujen lisaksi ollaan saatu uusia kavereita. Yksi kavereista, "Mister Sri" 😊 oli avaamassa pienta ravintolaa, ja saatiin kunnia olla sen ravintolan ensimmaiset, mutta epaviralliset asiakkaat. Sateisena iltana istuttiin kattoterassiravintolan toistaiseksi ainoan poydan aaressa herkuttelemassa vaatimattoman aloittelevan ravintoloitsijan maistuvalla ruoalla. Khmer-teeta siemaillen istuttiin viela iltaa jutellen Elamasta, joka usein on kovaa taalla pain maailmaa.
Kambodzaelamaan on mahtunut mukaan pyorailya, joen ylitysta villia
ja pitkaa bambusiltaa pitkin ja kylaelaman seuraamista (kaytiin yhdessa kodissa kylassakin 😊. Eraalla temppeliretkella Annaa kuljettavan moottoripyoran kumi puhkesi kaukana kotoa, joten parhaaksi vaihtoehdoksi jai Annan siirtyminen kolmanneksi "mun" pratkan selkaan. Eika edes ollut tosi ahdasta. Ollaan loydetty myos uusia herkkuruokia ja hedelmia. Aivan parasta on jalkapallon kokoinen "sitrushedelma", jota syodaan suolaan dipaten. Yhta suureksi menestykseksi ei osoittautunut nuudelikeitosta loytynyt siansuoli. Pakkohan sita oli maistaa, mutta...
Nyt ollaan paakaupungissa, Phnom Penhissa. Eilen pyorittiin kuninkaan palatsissa ja kansallismuseossa Annan koulukaverin Thidan ja sulhasensa kanssa, jotka ovat molemmat Kambodzasta kotoisin, mutta asuneet jo kauan Suomessa ja Kanadassa. Kaytiin myos vierailulla Thidan mummin luona ja tavattiin perhetta. Tuntui hassulta jutella Thidan isan kanssa suomeksi keskella kambodzalaista kotia 😊 Huomenna matka jatkuu Kambodzan rannikolle, aluksi Kep-nimiseen pieneen kaupunkiin. Merta onkin jo ollut ikava...
Advertisement
Tot: 0.045s; Tpl: 0.014s; cc: 8; qc: 24; dbt: 0.0239s; 1; m:domysql w:travelblog (10.17.0.13); sld: 1;
; mem: 1.1mb
Vuokko
non-member comment
luuli näkevänsä...
... sen rohkean turistin päässä silmälasit... ja mietti, että näkikö oikein, ko ei oo aikoihin nähny niitä sen rohkean turistin päässä. Hurjan (hauskan) näkönen vehje tuo tuk-tuk, mutta siinä ei taida olla turviksii... oijoi. Mutta kai ootte tsekannu sen jalkapallon kokosen hedelmän nimen, että jos sitä joskus sattuis löytymään Suomesta... Mummo oli kamalan söpö. Ja nuo hääjutut vaikutti aika hauskoilta... niin erilaisia ko Suomessa! :D