Kuka on Cucaon kuvassa?

---

Eilisiltana lahdin viela kaymaan lahibaarissa enka paassyt sen pidemmalle. Yhdessa poydassa pelattiin shakkia. Jain katsomaan pelia ja paasin sitten itsekin pelaamaan. Voitin useimmat pelini. Baari tuli valilla tayteen vakea ja juttelin myos muiden asiakkaiden kanssa.

Eilen olin pohtinut sita olisinko ostanut 12000 pesolla pakettimatkan kansallispuistoon. En ostanut. Tuli nukuttua pitkaan ja vasta klo 12:n jalkeen paasin bussiasemalle. Klo 12.30 lahti bussi kansallispuistoon Cucaon lahelle. Ostin lipun siihen. Vieruskaverina oli chicagolainen Stephanie, joka oli Santiagossa vaihto-oppilaana. Noin 70 km:n matka kesti sen verran, etta perilla oltiin vasta klo 14. Kavin ensin katsomassa pienta jarvea. Pyysin yhta naista ottamaan minua kuvia. Han oli Ana Barcelonasta. Lahdin viela hanen ja hanen ystavansa Sofian kanssa katsomaan Tyynen valtameren rantaa ja kuvasimme toisiamme. Rannalle mennessa kavelin myos sarvipaisen lehman ohi muutaman metrin paasta, mutta en valittanyt jaada kuvaamaan sita.

Paluubussi lahti klo 16. Jain pois kyydista Chonchin kohdalla. Olin ajatellut syoda siella. Siella oli ystavallinen turistineuvonta, mutta muuten pikkukaupunki vaikutti ankealta ja hiljaiselta ja tulin piakkoin pikkubussilla Castroon. Kolmen kala-aterian jalkeen teki mieli lihaa. Otin satamassa pihvin ja pienen pullon punaviinia. Pihvi oli oikein mehukas.

Taalla on kaynyt valilla mielessa, onko Suomessa ollut joskus tallaista. Puhelinkoppeihin ja puhelutoimistoihin riittaa vakea. Parkkiautomaattien tilalla on miehet, jotka merkitsevat auton tuloajan ja rahastavat siina vaiheessa kun lahdetaan. Huoltoasemalla on myos tyontekija joka tankkaa. Taalla on monia sellaisia ammatteja, jotka meilla on "rationalisoitu" pois aikoja sitten.

Varasin Valdiviasta majoituksen. Kun menin ostamaan huomisaamuksi bussilippua, niin Cruz del Surin bussiin kaikki paikat oli jo myyty loppuun. Onneksi loytyi toinen bussiyhtio, jossa Valdivian bussissa oli tilaa.

---